pääkirjoitus: Kun­ta-alan työ­tais­te­lu on ve­ny­mäs­sä yli kesän, so­pu­jar­ru­na on so­li­daa­ri­suus­va­je

Maastopalot: So­dan­ky­läs­sä sam­mu­te­taan ku­lo­tuk­ses­ta ka­ran­nut­ta maas­to­pa­loa– "Nyt tikut pois, ruo­hik­ko­pa­lo­va­roi­tus voi­mas­sa koko La­pis­sa"

50 ko­ke­laan lu­kiois­ta kär­ki­si­jal­le nousi Enon­te­kiön Erä­lu­kio -Poik­keuk­sel­li­nen ko­ro­na­ke­vät ei juuri het­kaut­ta­nut opin­ah­jo­ja STT:n lu­kio­ver­tai­lus­sa

Kärkisijoille pääsivät turkulainen Katedralskolan i Åbo ja Enontekiön Erälukio.

Helsinki
Pienistä, alle 50 kokelaan lukioista kärkisijalle nousi Enontekiön Erälukio Lapissa.. Tänä keväänä ylioppilastutkinnon suoritti siellä neljä abiturienttia. (Arkistokuva)
Pienistä, alle 50 kokelaan lukioista kärkisijalle nousi Enontekiön Erälukio Lapissa.. Tänä keväänä ylioppilastutkinnon suoritti siellä neljä abiturienttia. (Arkistokuva)

Kevään ylioppilaskirjoitusten suoritukset eivät STT:n lukiovertailun perusteella sen kummemmin kärsineet kokonaisuutena koronaviruksen aiheuttamista ongelmista. Kirjoitusten aikataulua jouduttiin epidemian vuoksi kiirehtimään, joten viimeisellä koeviikolla saattoi pahimmillaan olla viisi koetta perä perään.

Vertailusta käy ilmi, että kirjoitusten arvosanojen keskiarvot olivat hyvin entisenkaltaisessa suhteessa kolme vuotta sitten lukiotaipaleensa aloittaneiden sisäänpääsykeskiarvoihin. Kärkilukioiden suoritukset olivat suunnilleen yhtä hyviä kuin aiemmin, eikä pahnanpohjimmaisissakaan näkynyt minkäänlaista romahdusta.

Ylioppilastutkinnon arvostelumalli on sellainen, että koronaviruskriisin kaltainen kaikkia lukiolaisia koskettava tilanne ei heikennä arvosanoja. Koska pisteytyskäytäntö ei juuri vaihtele, mahdolliset heikommat oppimistulokset näkyisivät arvosanojen pisterajoissa, mutta niissäkään ei ole sen suurempia muutoksia.

STT:n lukiovertailussa käytetään ylioppilastutkintonsa hyväksytysti suorittaneiden kokelaiden pakollisten aineiden kokeiden lukiokohtaisia keskiarvoja. Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Osa tutkintoihin kuuluvista kokeista on suoritettu jo aiempina lukukausina.

"Pieni kilpailu motivoi"

Suurista, 51:n tai useamman kokelaan lukioista ykkössijalla oli kolmatta kevättä peräkkäin turkulainen Katedralskolan i Åbo. Mikä on "Kattanin" salaisuus?

– Minusta tuntuu, että meillä on tosi hyvä yleinen ilmapiiri oppimisen kannalta. Opettajat ja oppilaat motivoivat toinen toisiaan oppimaan ja opettamaan uusia asioita, kertoo tämän kevään abiturientti Hugo Enroth.

– Toinen on se, että oppilaiden välille on syntynyt sellaista pientä kilpailua. Ei tarvitse olla paras kaikessa, mutta pieni kilpailu motivoi siihen, että haluaa suoriutua paremmin.

Koronavirusepidemian vuoksi reaalikokeiden aikataulua aikaistettiin viikolla. Enrothin mukaan kyseessä oli aikamoinen shokki, kun yhtäkkiä samalla viikolla kirjoitettavia aineita olikin huomattavasti suunniteltua enemmän.

– Nyt jälkeenpäin kun miettii, se ei ollut mitenkään ylitsepääsemätöntä ja kyllä siitä selvisi.

Lakkiaislauantaina lukioiden yhteiset lakkiaisjuhlat jäävät väliin koronatilanteen vuoksi, mutta Enrothin valkolakkia juhlitaan perhepiirissä.

– Lähimmän suvun kanssa mennään meidän terassille, istutaan siinä ja huolehditaan, että turvavälit pysyvät erityisesti mummiin ja ukkiin. Juhliminen onnistuu pienelläkin porukalla, hän kertoo.

Enontekiössä lukioyhteisö on pieni ja tiivis

Pienistä, alle 50 kokelaan lukioista kärkisijalle nousi Enontekiön Erälukio Lapissa.. Tänä keväänä ylioppilastutkinnon suoritti siellä neljä abiturienttia.

– Nämä tänne lukioon tulleet ovat hyviä oppilaita. Meillä on täällä hyvä yhteishenki, ja opettajat opettavat yksilöllisesti näitä oppilaita ja huomioivat erilaiset oppimistarpeet, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma.

Yksilöllinen opetus on Erälukiossa tavallista helpompaa, sillä monet oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa poikkeuksellisen pitkältä ajalta. Lähes kaikki lukion opettajat opettavat myös paikallisessa peruskoulussa, ja kaikki tämän kevään ylioppilaat ovat saman peruskoulun kasvatteja.

– Tämä on pieni yhteisö, ja se vaikuttaa tietenkin tuloksiin. Tiedetään jo valmiiksi, millaisia tukitoimia tarvitaan kellekin, Peltovuoma kertoo.