Juhlien järjestäminen maksaa yllättävän paljon, vaikka tarjottavat tekisi itse, tietää kotitalousopettaja Hanna Hedman . Hän pitää keväisin ysiluokkalaisille oppilailleen juhlasuunnittelun kurssin, jotka huipentuvat oikeisiin juhliin.
–Moni saattaa ajatella aluksi, että tarjoilujen raaka-aineet saa satasella, Hedman sanoo.
Pienimuotoiset juhlat tai pelkän kahvituksen toki järjestääkin satasella, mutta yleensä 40–50 hengen juhlaan realistisempi summa on 500 euroa.
Opettajan nyrkkisääntö on, että jos järjestää juhlat kotona ja tekee pääosan tarjoiluista itse, juhlabudjettiin voi varata kymmenen euroa vierasta kohden.
Perinteinen kermakakku on edullisin
Juhlavalmisteluissa Tervolan Lapinniemen koulun oppilaiden haasteena on ollut kotitalousopetukseen sopiva budjetti.
Koristelussa käytettiin paljon luonnonoksia. Edullinen, mutta näyttävä pöytäsomistus saatiin terälehdistä, jotka irrotettiin jo parhaat päivänsä nähneistä leikkoruusuista.
Rahaa piti miettiä myös ruokavalinnoissa. Kallein tarjoilu oli lohivoileipäkakku, jonka raaka-aineisiin meni noin neljäkymmentä euroa.
–Pähkäilimme, että tehdäänkö sitä ollenkaan, kun se on niin kallis, Jonna Kokkonen kertoo.
Halvimmasta päästä ei ollut myöskään hääkakku, sillä siinä oli suklaakuorrute. Pienestä koostaan huolimatta kakkuun meni kaksi levyä suklaata.
– Minähän en olisi valinnut hääkakuksi tummaa kakkua, mutta tämä olikin oppilaiden valinta, Hedman naurahtaa.
Kakuista edullisin on yleensä perinteinen hillo-marja-kermatäytekakku.
–Oppilaiden toivekakuissa on nykyisin paljon suklaata, karkkirouheita tai tuorejuustoa. Silloin tavallisestakin kakusta tulee aika kallis, Hedman pohtii.
Suolaisiin tarjoiluihin edullisia ovat esimerkiksi juustosarvet ja kinkku-kasvistäytteiset suolapalat. Alkukesän ilmainen raaka-aine on myös nokkonen.
Pikkuleivät ja leipäkakku pakkaseen
Juhlavalmisteluissa oppilaille on avautunut myös se, että juhlajärjestelyt vaativat aikaa.
– On näitä ainakin kuukauden ajan tehty, Aino Romsi sanoo.
Ohessa on opittu vastuullisuutta ja asioiden organisointia.
–On pitänyt huolehtia, että kaikenlaisia tarjoiluja on riittävästi, hääjuhlien emäntänä toimiva Vilma Niemelä sanoo.
Menun suunnittelussa emäntä huolehti, että tarjoiluissa on vaihtelevuutta eri ruokavalioiden ja allergioiden varalle. Opettaja ohjasi myös monipuolisuuteen: pöytään katettiin suolaista ja makeaa, sormin ja lusikalla syötävää sekä eri muotoja, makuja ja värejä.
Opettajan johdolla juhlavalmisteluja on porrastettu. Ennen juhlia pakastimeen oli valmistettu pikkuleipiä ja voileipäkakku täytteineen. Kakku otettiin jääkaappiin edellisenä päivänä ja kuorrutettiin jäisenä.
Edellisenä päivänä myös taiteltiin lautasliinat, sokeroitiin alkumaljojen reunukset, valmistettiin hyytelökakku ja täytettiin hääkakku. Voileipäkakun koristelu ja hääkakun kuorrutus jätettiin juhlapäivän aamuun. Juomat valmistettiin h-hetken alla.
Alina-Elviira Vuokilan mukaan kotitaloustunneilta on jäänyt mieleen ainakin tarkka hygieniasta huolehtiminen: käsiä pitää pestä usein eikä ruokiin päin saa puhua saati yskiä.
