Väite: Lapin syrjäseudut ovat kuolleita takapajuloita, joissa ei tapahdu mitään ja joissa varsinkaan yrittäjän ei kannata yhtään mitään yrittää. Suuremmissa kaupungeissa yrityksellä kuin yrityksellä on paremmat menestymismahdollisuudet suurempien väkimäärien, helpomman tavoitettavuuden ja sukkelampien liikenneyhteyksien ansiosta. Totta vai tarua?
– Itse en koe yrittämistä maakuntakeskuksien ulkopuolella erityiseksi uhaksi. Ajattelen tätä pikemminkin mahdollisuutena. Syrjäseuduilla on aina tavalla tai toisella yritetty ja samat haasteet koskevat yrittäjiä paikasta riippumatta, toteaa Kello- ja Korukamari Magga Oy:n toinen yrittäjä ja Sodankylän yrittäjien puheenjohtaja Marja-Leena Magga.
Vuonna 2006 Sodankylään perustetun yrityksen toiminta rullaa ”kuin juna raiteillaan”. Onko näin siksi, vai siitä huolimatta, että yritys ei sijaitse vilkkaassa kaupunkikeskuksessa? Maggan mukaan vastaus on siksi. Syrjäseudut ovat hänen mukaansa eläviä ympäristöjä, joissa ihmiset puhaltavat yhteen hiileen ja tukevat mielellään paikallisia yrittäjiä ja yritystoimintaa.
– Vuosien saatossa yritystoimintamme on laajentunut myös Ivaloon ja Kittilään, eli olemme keskittäneet toimintaamme yhä enemmän syrjäseuduille. Se ei ole ollut varsinaisesti tarkoituksellista vaan kaikki on riippunut siitä, mistä kaupalle on järjestynyt seuraava sopiva liiketila, Magga perustelee.
Syrjäseuduilla ei pilkkuja viilata
Yrittäjyyden vapaus, vastuu ja itsenäisyys. Siinä ovat sosiaali- ja liikunta-alan toiminimiyrittäjä Petra Suontaustan yrittäjyydenpolun kulmakivet. Hänen kohdallaan ne toteutuvat parhaiten Lapin perukoilla, jossa yrittäminen on osoittautunut monella tapaa kannattavaksi. Suontaustan yritys, Utsjoella toimiva Liegga sai nimensä pohjoissaamen lämpöä tarkoittavasta sanasta ja näki päivänvalon vuonna 2017.
– Aloitin yritystoiminnan siksi, että halusin jäädä syrjäseudulle. Toiminimiyrittäjänä pienellä paikkakunnalla pystyn tekemään laajasti erilaisia töitä mukavien ihmisten parissa. Utsjoki on minulle elämän napa, josta kaikki muu on kaukana, Tenonlaakson yrittäjien hallituksen sihteerinäkin toimiva Suontausta naurahtaa.
Suontaustalle syrjäseutu tarjoaa ennen kaikkea vapauden tehdä ”vähän sitä ja vähän tätä” vain yhteen toimialaan keskittymisen sijaan. Mukava lisäetu on myös se, että usein paikallisten kanssa tulee tehtyä sinunkaupat varsin nopeasti, minkä seurauksena voi muodostua pitkäaikaisia ystävyys- ja asiakassuhteita. Lieggan kohdalla yhteisöllisyyden merkitys on näkynyt esimerkiksi mainonnassa ja sopimusten teossa.
– Täällä minun ei ole tarvinnut kertaakaan mainostaa palvelujani. Puskaradio toimii ja ihmiset tietävät minut, osaamiseni ja tapani työskennellä. Se on tuonut lisää töitä sekä omasta kunnasta, että muualta Lapista, Suontausta iloitsee.
Oli kyse sitten kaupungista tai syrjäseudusta, ovat yritystoiminnan ytimessä aina ihmiset. Suontausta kokee, että pienen yhteisön sisällä pilkkuja ei tarvitse viilata yhtä kovin ottein ja yhtä järeillä työkaluilla kuin joissakin suuremmissa kaupungeissa, työyhteisöissä ja organisaatioissa. Asiat hoituvat rennommin.
– Uskon, että halu edistää oman yhteisön hyvinvointia ja tehdä sovitut asiat mahdollisimman hyvin vaikuttavat työn laatuun ja molemminpuoliseen joustavuuteen enemmän kuin yksikään sopimuspykälä. Se on varmasti yksi tärkeimmistä kehitystä ylläpitävistä tekijöistä Lapin syrjäseuduilla, Suontausta summaa.
Myös haasteet myönnettävä
Alun väite osoittautui osin taruksi, mutta totta lienee toinen puoli. Syrjäseuduilla etäisyydet isommille paikkakunnille, lentokentille, juna-asemilla ja sairaalaan voivat olla hyvinkin suuret puhumattakaan matkakustannuksista ja käytetystä ajasta. Lopulta kyseessä on kuitenkin ehkä eniten asennekysymys. Suhtautuako tosiasioihin ongelmina vai haasteina? Nähdäkö haasteet uhkina vai mahdollisuuksina?
– Pitkät etäisyydet ja niistä koituvat kustannukset ovat se hinta, jonka olen itse valmis maksamaan siitä, että saan asua ja työskennellä täällä keskellä luonnon rauhaa. Toisaalta en sitten tiedä, miten helposti täällä löytää sijaista jos täytyy lähteä vaikka sairaalaan. Itse olen onneksi pysynyt terveenä, Suontausta pohtii.
Niin Suontausta kuin Magga ovat joutuneet pohtimaan syrjäseutujen haittapuolia. Pitkät välimatkat ovat joskus haasteellisia, eivätkä esimerkiksi postin palvelut aina vastaa kysyntää. Pienillä yrityksillä on kuitenkin potentiaalia pärjätä vähemmilläkin resursseilla. Suontaustan oma yritystoiminta ei ole vaatinut suuren suuria investointeja mitä tulee työtiloihin ja työvälineisiin. Mutta miten olisi isompien yritysten laita?
– Isompia toimitiloja, erilaisia koneita ja suurempia investointeja vaativille yrityksille pieni paikkakunta saattaisi osoittautua liian suureksi taloudelliseksi riskiksi ja haasteeksi. Tulevaisuuden asiakasmääriä voi olla mahdotonta arvioida esimerkiksi sote-uudistuksen tähden, Suontausta arvelee.
Suontausta tunnistaa riskit myös omalla kohdallaan. Tuleva soteuudistus voi joko mahdollistaa jatkamisen yrittäjänä tai aiheuttaa sen, että täytyy muuttaa muualle tai vaihtaa alaa. Hän tietää, että kansallinen ja alueellinen politiikka määrittää elämisen ehdot eri alueilla.
Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo myöntää, että kaupungistuminen ja väestökehitys vaikeuttavat osaltaan kannattavaa liiketoimintaa syrjäseuduilla. Lisäksi on olemassa myös monia ulkoisia riskitekijöitä, joihin lukeutuvat niin maailman talouden tila, luonnonilmiöt kuin turvallisuuteen liittyvät ilmiöt, joissa ilmenevät muutokset vaikuttavat myös syrjäseutujen pieniin yrittäjiin.
– Kannattava yritystoiminta syrjäseuduilla edellyttää varsinaisen liiketoiminnan lisäksi ammattitaitoista työvoimaa, hyviä liikenneyhteyksiä, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja, toimitiloja ja muita palveluita, joihin kunta voi vaikuttaa, Salo huomauttaa.
Viesti kulkee myös kiven ja kannon alle
Ajat ovat muuttuneet. Digitaalisuus tuo ihmiset yhä lähemmäs toisiaan, eikä yrittäminen ole enää sidottu aikaan ja paikkaan. Salon mukaan Lapin yhtenä kilpailuvalttina ovat kohtalaisen hyvät liikenneyhteydet, joita kehitetään jatkuvasti. Lapin keskuksista Lapin perukoille ja takaisin pääsee tätä nykyä kulkemaan monin eri tavoin mikä mahdollistaa myös entistä tehokkaamman yritystoiminnan syrjäseuduilla.
Sanomatta selvää, että myös Lapin Yrittäjät ovat vahvasti ajan hermolla ja tavoittavat yrittäjäjäsenensä jokaisen kiven ja kannon alta. Sekä Magga, että Suontausta kokevat yrittäjäjärjestön olevan aidosti läsnä myös syrjäseutujen yrittäjien arjessa.
– Itse olen saanut yrittäjäjärjestöltä kaiken tarvitsemani avun. Paikallisyhdistykseen saamme tukea sekä virtuaalisesti, että livenä. Syrjäseudulla toimiminen ei ole siis osoittautunut siinäkään suhteessa ongelmaksi, Suontausta kiteyttää.
