Ikea kokeilee pöytien ja tuolien kierrätystä
Vaatteiden ja huonekalujen kierrätys on perinteisesti järjestöjen alaa, mutta muutamat yrityksetkin ovat julistautuneet kierrättäjiksi. Uusin tulokas on Ikea, joka kokeilee touko-kesäkuussa huonekalujen kierrätystä omissa liikkeissään.
- Lähinnä keräämme kokemuksia. Toivomme, että saamme asiakkailta paljon palautetta siitä, onko tällainen kierrätys mieluisa palvelu, sanoo Ikean viestintäjohtaja Kirsi Gotthardt.
Kokeilun aikana Ikea lupaa ottaa vastaan käytettyjä ruokapöytiä, tuoleja ja lipastoja. Niiden tulee olla Ikeasta ostettuja.
- Ihan OK, miksei. Jos olisi tarvetta huonekaluille, niin voisin ainakin tulla katsomaan käytettyjä ennen kuin mietin, ostanko sitä uutta, sanoo Espoon Ikeassa sunnuntaina asioinut Annika Sarlin.
- Varmaan ideana ihan hyvä, arvioi toinen asiakas Arja Virolainen.
Kumpikaan ei sillä kertaa käynyt katsomassa käytettyjen huonekalujen pistettä. Sunnuntaina puoliltapäivin siellä oli varsin vähän tarjontaa: yksi tuoli.
Maksuksi saa kupongin
Huonekalun tuoja saa hyvitykseksi 5–15 euron kupongin, joka kelpaa maksuvälineenä Ikean myymälöissä. Ostaja puolestaan saa käytetyn huonekalun lähes samalla hinnalla, arvonlisävero lasketaan päälle.
- Henkilökunta tekee paikan päällä arvion huonekalusta, onko se sellaisessa kunnossa että sen voi toiseen kotiin ottaa, kertoo Gotthardt.
Jos huonekaluja kertyy liikaa tai jos joukossa on naarmuuntuneita tai muuten vajaakuntoisia, SPR on Gotthardtin mukaan lupautunut ottamaan ylimääräiset vastaan.
Vaatekauppa kierrättää Saksaan
Vaateliikkeistä ainakin H&M ja KappAhl ottavat vastaan käytettyjä vaatteita. H&M:n tiedottaja Tiina Miettinen kertoo, että kierrätystä on harrastettu jo vuodesta 2013. KappAhlille vaatteiden keräyspöntöt tulivat viime vuonna, kertoo markkinointipäällikkö Sanna Järvinen-Muhonen.
- Kokemukset ovat oikein hyviä, asiakkaat ovat löytäneet keräyslaatikot, sanoo Järvinen-Muhonen.
- Määriä en muista ulkoa, mutta arvioisin että näiden vuosien aikana meillä on kerätty noin 400 000 kiloa vaatteita, kertoo Miettinen.
Sekä H&M:llä että KappAhlilla kerätyt vaatteet päätyvät samaan paikkaan, saksalaiselle yritykselle nimeltä I:Collect. Yhtiö pyörittää lukuisia kirpputoreja.
Niistä vaatteista, jotka eivät kelpaa sellaisenaan myyntiin, valmistetaan I:Collectin kotisivujen mukaan esimerkiksi kasseja tai kynnysmattoja. Energiajätteeksi eli poltettavaksi päätyy Miettisen ja Järvinen-Muhosen mukaan vain muutama prosentti kaupoissa kerätyistä vaatteista.
Hyvä asia vai viherpesua?
Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen pitää yritysten kierrätyshankkeita hyvänä asiana.
- Kierrätys on kyllä järkevää ja kannatettavaa. Toki voi kysyä, onko heillä tavoitteena vain kirkastaa kilpeään, vai onko siinä muutakin, sanoo Nieminen.
Vaatesuunnitteluun perehtynyt tutkija Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta suhtautuu kriittisemmin.
- Kuulostaa vähän viherpesulta. Kaikki yritykset tietävät, että kuluttajat ovat kiinnostuneita kierrätyksestä. Tavoitteena on kuitenkin myydä mahdollisimman paljon, sanoo Niinimäki.
Niinimäen mukaan ympäristöystävällisintä on ostaa laadukasta ja kestävää.
- Kaikkien tuotteiden käyttöikä on lyhentynyt. Parasta ja kestävintä ei ehkä etsitäkään, vaan uutuus on tärkeämpää, sanoo Niinimäki.
Vaatteelle uusiokäyttöä
Vie
käyttökelpoiset, hyväkuntoiset käytetyt vaatteet kirpputorille tai vaateliikkeen keräysastioihin.
Kysy ,
onko eläinsuojeluyhdistyksellä käyttöä vanhoille lakanoille, peitoille, tyynyille ja toppavaatteille eläinten alustoiksi.
Tuunaa
ja taiteile vanhasta uutta.
Tarjoa vaatteita
huonompiakin – tekstiilityöpajalle, jos paikkakunnallasi on sellainen.
Tee
huonokuntoisista vaatteista ja kankaista siivousrättejä ja matonkuteita.
Käyttökelvottoman tekstiilin voi panna sekajätteen joukkoon.
Osta sellaisia vaatteita, joita myös käytät. Hanki laadukasta ja kestävää.
Tekstiilijätettä käytetään Suomessa hyödyksi varsin vähän. Jos vaatteesta ei ole sellaisenaan uudelleenkäytettäväksi, se päätyy todennäköisimmin roskiin.
- Tekstiilien keräys ei ole ongelma, jätehuoltoyhtiöt ovat kyllä siitä kiinnostuneita. Mutta se, että löytyy joku joka materiaalia oikeasti hyödyntää, se on vielä vaiheessa, arvioi erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.
Suomessa on nykyisellään vain yksi yritys, joka käyttää kirpputorikelvottomia vaatteita teolliseen uusiovalmistukseen. Jyväskylässä ja Janakkalan Turengissa toimiva Dafecor valmistaa lumpusta muun muassa öljynkeräysmattoja, parketinalushuopaa ja verhoiluhuopaa.
- Materiaalia tulee lähinnä sellaisilta hyväntekeväisyysjärjestöiltä, joilla on vakiintunutta kirpputoritoimintaa, kertoo toimitusjohtaja Risto Saha.
Sahan mukaan jopa kolmasosa kirpputoreille tuoduista vaatteista on niin kehnossa kunnossa, että niitä ei voi sellaisenaan myydä eteenpäin.
Tämän vuoden alusta alkaen tekstiilijätettä ei saa enää viedä kaatopaikalle. Salmenperän mukaan muutos ei ole kuluttajan kannalta merkittävä: käyttökelvottoman tekstiilin saa edelleen heittää sekajäteastiaan.
- Koko kaatopaikkasijoittaminen alkaa korvaantua jätevoimaloilla. Jonkin verran yhdyskuntajätettä päätyy vielä poikkeusluvilla kaatopaikoille, kertoo Salmenperä.
Salmenperä muistuttaa, että tekstiilijätettä on painolla mitaten vain noin muutama prosentti kaikesta yhdyskuntajätteestä.