Mainos

Yrit­tä­jä­jär­jes­tö vai­kut­taa myös EU-ta­sol­la – Lapin Yrit­tä­jät sukelsi EU:n ytimeen Brys­se­lis­sä

Lapin Yrittäjien hallitus sukelsi viime kuussa EU-vaikuttamisen ytimeen, kun hallituksesta koottu porukka matkusti EU:n pääkaupunki Brysseliin vaikuttajamatkalle. Millaisia kohtaamisia matkalla oli, entä millä tavalla EU:ssa voidaan vaikuttaa yrittäjien puolesta? Tässä artikkelissa pureudutaan matkan kohokohtiin ja kuullaan Brysselin kuulumisia.

Lapin Yrittäjien hallitus teki monenlaisia havaintoja EU-vaikuttamisen tilanteesta vaikuttajamatkallaan Brysselissä.
Lapin Yrittäjien hallitus teki monenlaisia havaintoja EU-vaikuttamisen tilanteesta vaikuttajamatkallaan Brysselissä.

– Reissuun kanssani lähti neljä hallituksen jäsentä ja yksi varajäsen. He pohtivat ennakkoon, miten tarpeellista Brysselissä on käydä yrittäjien asialla, mikä on ymmärrettävää täällä EU:n laidalla. Matkan jälkeen jokainen oli kuitenkin sitä mieltä, että EU:n pääkaupungin tunteminen on ehdottomasti tarpeellista yrittäjien edunvalvonnan kannalta ja EU:ssa mukana olo tuo monia hyötyjä lappilaisille yrityksille, pohtii Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Ella-Noora Kauppinen. Kolmeen päivään ehti sisältyä monenlaisia tapaamisia useissa keskeisissä vaikuttamisen paikoissa.

– Vakuutuin siitä, kuinka vahvasti suomalaisia oli Brysselissä edustamassa useiden eri organisaatioiden kautta, sanoo Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Raimo Pohjanen.

Yrittäjäjärjestön Brysselin tukikohdassa ja Kulmunin vieraana

Yksi matkan odotetuimmista hetkistä oli vierailu Euroopan parlamenttiin tapaamaan MEP Katri Kulmunia. Tapaamisen aikana keskusteltiin muun muassa EU:n asenneilmapiiristä ja nykykomission painopisteistä, joista monet ovat Lapin yrittäjille suotuisia. Nykyisellä komissiolla painopiste on siirtynyt aiemman kauden korostamasta vihreästä siirtymästä kohti kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistamista. Tämä kehityssuunta tukee myös Lapin elinkeinorakenteen tarpeita. Silti etäisyys tuntuu: Bryssel on edelleen kaukana Lapista ja toisinpäin. Pohjoisen erityispiirteitä ei siis tunneta kovin hyvin, eikä yksi MEP pysty kaikkeen.

– Oli yllättävää, miten hidasta uusien aloitteiden ajaminen tällä tasolla on. Asioiden käsittely kestää keskimääräisesti kolmesta neljään, maksimissaan jopa seitsemään vuoteen, pohtii Raimo Pohjanen.

Yhteiskuvassa (vas.) Ella-Noora Kauppinen, Jari Kelahaara, Katri Kulmuni, Jouni Matilainen, Sara Virkkula, Raimo Pohjanen ja Maria Päivärinta.
Yhteiskuvassa (vas.) Ella-Noora Kauppinen, Jari Kelahaara, Katri Kulmuni, Jouni Matilainen, Sara Virkkula, Raimo Pohjanen ja Maria Päivärinta.

Yksi matkan keskeisimmistä kohteista oli myös Suomen Yrittäjien Brysselin toimisto sekä eurooppalaisen kattojärjestö SMEunitedin konttori. Yrittäjäjärjestön jatkuva läsnäolo EU:n pääkaupungissa nähtiin nopeasti äärimmäisen tärkeäksi.

– Järjestön työntekijät ovat oikeassa paikassa, sillä monessa asiassa saatetaan olla jo vähän myöhässä, jos alettaisiin vaikuttaa vasta Suomesta käsin, havainnoi hallituksen varajäsen Jari Kelahaara. Kattavan jäsenmäärän ansiosta yrittäjäjärjestö on Brysselissä työmarkkinaosapuolena virallisessa EU:n sosiaalidialogissa, ja lappilaistenkin yrittäjien etua päästään ajamaan tehokkaasti ja suurella sydämellä. Samaa työtä tehdään myös kattojärjestössä, ja valtavan yrittäjäjoukon edunajamista helpottaakin se, että haasteet ovat samankaltaisia ympäri Eurooppaa.

Kuvassa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (toinen vasemmalta) ja hänen vieressään Brysselin toimiston päällikkö Mira-Maria Danisman ja EU-asiantuntija Katja Palosaari.
Kuvassa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (toinen vasemmalta) ja hänen vieressään Brysselin toimiston päällikkö Mira-Maria Danisman ja EU-asiantuntija Katja Palosaari.

Yrittäjien huolia kuunneltiin tarkalla korvalla

Vaikuttajamatkan aikana hallitus vieraili myös Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistolla, joka toimii tiedonvälittäjänä alueemme kannalta keskeisissä EU-asioissa. Toimisto lienee yksi syy siihen, että Lapissakin osataan hyödyntää EU-rahoitusta niin hyvin, sillä se kokoaa ajankohtaista ja alueellisesti kohdennettua tietoa eri kanaviin tehokkaasti. Tapaamisessa keskusteltiin metsäteollisuudesta ja pohdittiin sitä, miten ala voisi uudistua. Tavoitteena on nostaa puun jalostusarvoa nykyisillä hakkuumäärillä hyödyntämällä Suomen korkeatasoista biotaloustutkimusta.

Yksi matkan yllätyksistä koettiin Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosastolla, joka osoittautui vaikeasta nimestään huolimatta kaikkea muuta kuin tylsäksi virastoksi. Komission virkamiehet kuuntelivat lappilaisten yrittäjien arjen huolia tarkalla korvalla ja olivat aidosti kiinnostuneita, varsinkin kun työn alla oli juuri maaraportti Suomen yrityskentästä.

Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston johtaja Kirsi Ekroth-Manssila (keskellä) sekä hänen vasemmalla puolellaan analyytikko Ella Oksala.
Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston johtaja Kirsi Ekroth-Manssila (keskellä) sekä hänen vasemmalla puolellaan analyytikko Ella Oksala.

Samana päivänä tavattiin myös Suomen pysyvän edustajan sijainen. Tapaamisessa vietiin ajankohtaiset terveiset Lapin elinkeinokentältä matkailusta, metsästä ja mineraaleista. Nämä teemat liittyvät vahvasti myös komission ykköstavoitteisiin – turvallisuuteen ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä myös ilmastotavoitteisiin, joita tavoitellaan nyt kilpailukyvyn ehdoilla. Lapin matkailu on jo nyt erittäin kilpailukykyistä globaalissakin mittakaavassa, mutta tavoitteena on sen tunnistaminen vientialana. Metsän ja mineraalien osalta parasta olisi säilyttää päätäntävalta Lapissa ja nostaa jalostusastetta paikan päällä maakunnassa sen sijaan, että raaka-aineita vain toimitettaisiin muulle Euroopalle. Turvallisuuden osalta Nato ja puolustusvoimat vaikuttavat Lapissa jo vahvasti, mutta täällä on myös paljon annettavaa Euroopan varustautumiseen ja varautumiseen sekä kaksoiskäytön kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan keskustelut osoittivat, että Lapilla on paljon annettavaa, kunhan ääni vain kuuluu myös päätöksenteon ytimeen.

Painavaa asiaa kuntien roolista ja ihmettelyä Merimieskirkolla

Yksi matkan yllättävimmistä kohteista oli Brysselin Merimieskirkko, johon vierailua oli suositeltu etukäteen. Antoisalla vierailulla tutustuttiin Merimieskirkon toimintaan niin Brysselissä kuin maailmallakin. Paikka toimii suomalaisena olohuoneena, johon jokainen on tervetullut – olipa kyseessä korkeassa virassa työskentelevä virkamies tai vanhempiensa mukana ulkomaille muuttanut koululainen.

Viimeisenä matkapäivänä hallitus suuntasi Kuntaliiton Brysselin toimistolle, jossa tarkasteltiin kuntien roolia EU-vaikuttamisessa. Keskustelussa löytyi nopeasti yhteinen sävel erityisesti autonomian suhteen. Yrittäjät haluaa maksimoida lappilaisten hyödyt kriittisissä raaka-aineissa, kunnat haluavat säilyttää päätösvaltansa kaavoituksessa. Kuntien nykyinen rooli ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii aktiivista lobbausta suoraan EU:n suuntaan. Tapaamisessa keskusteltiin Lappiakin vaivaavasta asuntopulasta ja kuultiin, että rakentamiseen ja rakennuskannan ylläpitoon voi olla tulossa EU-tukia. Tämäkin vaatii luonnollisesti vaikuttamista päättäjiin.

EK:n Brysselin toimiston päällikkö Ilari Kallio (keskellä) ja toimistonhoitaja Marianne Kaappola (toinen vasemmalta).
EK:n Brysselin toimiston päällikkö Ilari Kallio (keskellä) ja toimistonhoitaja Marianne Kaappola (toinen vasemmalta).

Matkan päätteeksi hallitus tapasi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin toimiston edustajia. EK:lla on poikkeuksellisen pitkä historia Brysselissä, sillä toimisto perustettiin vuonna 1974, jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Nykyään jopa 60–90 % yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä on peräisin EU:sta, mutta elinkeinoelämälle vaikutuksia tulee muutenkin kuin jäsenvaltioon valuvan byrokratian kautta. Tapaamisessa keskusteltiin erityisesti kilpailukyvystä ja työvoiman saatavuudesta. Suomen kilpailuvaltti koko Euroopan mittakaavassa on energian hinta, minkä perässä Lappiin onkin suunnitteilla useita investointeja.

EU-tasolle kaivattaisiin lisää suomalaisia

Matka Brysseliin teki hallitukseen vaikutuksen ennen kaikkea sillä, miten vilpittömästi yrittäjien ääntä haluttiin kuulla ja kehitysehdotuksia otettiin vastaan.

– Reissu sai ymmärtämään, miksi Brysselissä on paikan päällä niin paljon edunvalvontaa ja miksi edustusta on oltava siellä ytimessä, jossa meitä koskevia päätöksiä tehdään. Hiljaista tietoa kulkee paljon ja sitä ei Helsingistä käsin kuule, summaa Jouni Matilainen.

– Käynti avasi silmiä EU-maailmaan. Opimme paljon, ja saimme myös vietyä asioitamme eteenpäin. Kaikkialla oli aktiivista keskustelua ja oli lohduttavaa nähdä, että EU-tasolla oli ihmisiä, jotka edustavat yrittäjien asioita. Tuli tunne, että meilläkin on mahdollisuus vaikuttaa, vaikka Lappi on pieni, sanoo Sara Virkkula.

– Bryssel-kärpänen puraisi. Nuorille saisi enemmän ja läheisemmin valottaa mahdollisuuksista työskennellä EU-instituution parissa, sillä suomalaisia tarvittaisiin näihin virkoihin enemmän, täydentää Maria Päivärinta.

Mitä lappilainen yrittäjä voi tehdä parantaakseen asemaansa EU:ssa?
  • Kerro arjestasi ja haasteistasi meille yrittäjien edunvalvojille. Tosielämän esimerkit ovat tarpeen lobbauksessa, myös EU-tasolla.
  • Vastaa kyselyihin mahdollisuuksien mukaan. Faktoja ja tilastoja tarvitaan suuremman kuvan välittämiseksi.
  • Liity Yrittäjiin! Suomen Yrittäjillä on jäsenyys Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa ja pk-yrityskategorian puheenjohtajuus kattavan jäsenmäärän ansiosta. Järjestön koko vaikuttaa suoraan siihen, mihin pöytiin Brysselissä pääsee.
-