Hallituksen budjettiriihen päätös maatalouden kriisipaketista saa aikaan harvinaisen tyytyväistä hyrinää läpi poliittisen kentän. Hallitus julkisti syyskuun alun riihen yhteydessä 50 miljoonan euron suuruisen paketin. Siitä muun muassa kymmenen miljoonaa kohdennetaan suuria investointeja tehneille tiloille ja toiset kymmenen lomitusmaksujen alentamiseen. Maidontuotanto saa 7,5 miljoonan kansallisen lisärahoituksen.
Hallitus tuli ulos budjettiriihestä yksituumaisena, niin myös maatalouden kriisipaketissa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei halua arvioida, kuinka saman- tai erimielisiä hallituspuolueet asian valmisteluvaiheissa ovat olleet. Sen sijaan hänellä on yksi viesti sekä teollisuudelle että kaupalle.
- Ymmärtäkää viljelijän ahdinko.
Jos elintarvikealan muu ketju ei viljelijää ymmärtäisikään, eduskunnassa ymmärrystä löytyy senkin edestä.
- Erinomaisen hyvä, että hallitus pystyi kaapimaan kaiken keskeltä 50 miljoonaa. Mutta jos rehellisen mielipiteen sanon, se ei valitettavasti riitä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Reijo Hongisto. Hän muistuttaa sanonnasta, jonka mukaan kannettu vesi ei kaivossa pysy.
- Kyse on kuitenkin vain tekohengityksestä.
Saman valiokunnan kokoomuslainen jäsen Markku Eestilä on vastaavalla linjalla.
- Jokainen alkaa senkin tunnustaa, että enää ei voida kotimaista elintarviketuotantoa hoitaa jatkuvilla budjeteilla ja lisäbudjeteilla. Nyt täytyy myös jonkinlainen korjaus saada markkinoille.
Oppositio ei vastusta
Maatalousväki täytti viime maaliskuussa Helsingin Senaatintorin traktorimarssillaan, jossa protestoitiin viljelijöiden ahdinkoa. Viesti tuottajahintojen alhaisuudesta, maataloustukien maksuviipeistä ja EU:n pakotepolitiikan aiheuttamista ongelmista tuntuu menneen perille.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan Jari Leppä huomauttaa, että kukaan ei halua kriisipakettien kierrettä.
- Mutta nyt tilojen ahdinko on poikkeuksellinen. Tällaista tilannetta en ole koskaan aikaisemmin kokenut ja siksi kriisipaketti oli aivan välttämätön.
Maatalousyrittäjien kriisi ja ahdinko nähdään niin syvinä, että oppositiossakin kiitellään hallitusta.
Suurimmat oppositiopuolueet SDP ja vihreät allekirjoittavat hallituksen toimet. Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Harry Wallin (sd.) toteaa, että sekä demarit että "kaikki muutkin" ovat suhtautuneet hyvin myönteisesti tukipaketteihin maatalousyrittäjien tukalan tilanteen vuoksi.
Valiokunnan Johanna Karimäki (vihr.) sanoo niin ikään, että maatalousalan kriisi on sen verran syvä, että tuki tulee tarpeeseen. Karimäki tosin huomauttaa, että erilaisten tukien määrä ja koko tukijärjestelmä on liian monimutkainen ja kaipaisi selkeyttämistä.
Kokoomuksen Eestilän mielestä yhtenä apuna olisi puuttuminen kiinteistöveroon.
- Sitä pitää alentaa ja veroperusteita miettiä varsinkin heidän osaltaan, jotka ovat vasta investoineet.
Kuin yhdestä suusta hallituspuolueiden kansanedustajat toteavat, että tuottajille kuuluisi suurempi osa kakusta, jota jakavat myös teollisuus ja kauppa.
- Jotta pääsemme kriisipakettien kierteestä irti, tarvitsemme reilummin toimivia ruokamarkkinoita. Se on ehdoton edellytys, jotta kannattavuus kestävällä tavalla pystytään turvaamaan, sanoo Leppä.
Näin maatalouden kriisiä yritetään helpottaa
Maatalouden kriisitukeen ja viljelijätukien täydentämiseen 20 miljoonaa euroa.
Suuria investointeja tehneille maatiloille 10 miljoonaa euroa.
Lomitusmaksujen alennus 10 miljoonaa euroa.
Kansallinen lisärahoitus maidontuotannon kriisitukeen 7,5 miljoonaa euroa.
Maaseutuviraston lisämääräraha kriisitukien ja tukien aikaistamisen vaatimiin lisätöihin 1,4 miljoonaa euroa.
Maatilayrittäjien jaksamisen tukeminen. Lisämääräraha Melalle miljoona euroa.
Valtionlainojen maksuhelpotukset, korkotuki ja takauksia maksuvalmiuslainoille.
Syksyn ja ensi kevään maaseututukien etupainotteinen maksaminen.
EU:n suorien tukien aikaistus.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää hallituksen kriisipakettia välttämättömänä, vaikka se ei perusongelmaa ratkaisekaan.
- Maataloudella on avohaava, johon saimme laastaria.
Laastari kuitenkin helpottaa sen verran, että syksyn aikana tilojen maksuvalmius paranee ja elinkeino saa Marttilan mukaan hengähtämisaikaa. Ongelmien ratkaisemiseen vaaditaan jo paljon muuta. Marttilan sanoin sekä kotimarkkinalla että viennissä on tekemistä.
Hän kiittelee hallituksen kriisipaketissa olevaa alkuperämerkintävaatimusten selkiyttämistä.
- Suomalainen kuluttaja on valmis suosimaan kotimaista ja valitsee kotimaisen vaihtoehdon, jos selkeästi on nähtävillä, mistä tuote ja sen raaka-aineet tulevat.
Marttila muistuttaa, että kotimaisen tuotannon tiukat laatuvaatimukset tulisi ulottaa rajojen ulkopuolelta tuleviin elintarvikkeisiin.
- Myös tuonnissa näiden kriteereiden tulee täyttyä. Sen pitää vastata suomalaiselle tuotannolle asetettuja kriteereitä, sillä tänne tulee jatkuvasti tuotteita, jotka eivät täytä näitä normeja. Samalla viivalla on oltava, koska nyt olemme jatkuvasti takamatkalla.
MTK:n puheenjohtaja luottaa suomalaisen tuotannon laatuun niin paljon, että näkee sillä merkittävää kansainvälistä potentiaalia. Ruokaturvallisuutta arvostavat kuluttajaryhmät ovat valmiita maksamaan ja heitä on yhä enemmän.
- Kun onnistumme löytämään nämä maailmalta, on mahdollista saada uutta kysyntää tuotteille ja se helpottaisi markkinatilannetta merkittävästi. Se, mikä edelleen takkuaa, on myynti ja markkinointi.