Yli­tor­nion lap­si­ky­lä tarjoaa lap­sil­le ko­din­omais­ta arkea

Ylitornion SOS-lapsikylä on lastensuojeluyksikkö, jossa on viisi lapsikyläkotia, kaksi peruskuntoutuskotia ja avohuollon yksikkö. Lisäksi kunnissa olevat sijaisperheet toimivat lapsikylän alaisena.

Ylitornion SOS-lapsikylän toimialuetta on käytännössä koko Pohjois-Suomi, mutta toiminta ulottuu myös muualle Suomeen, koska kaukaisimmat lapset ovat Helsingistä.

–Me tuotamme lastensuojelun sijaishuollon ja avohuollon lastensuojelupalveluita, Lapsikylän johtaja Seija Saalismaa kuvailee.

Yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset muutokset tuovat oman haasteensa alalle, koska niihin pitää pystyä vastaamaan muuttamalla palveluita tarpeen mukaan. Ajankohtaisena esimerkkinä ovat sote-uudistukset.

Tulevaisuudessa sijaisperhetoimintaa ja perhekuntoutusta tullaan laajentamaan. Lisäksi syksyllä avataan Rovaniemelle uusi perhekuntoutusyksikkö, joka toimii Ylitornion SOS-lapsikylän alaisuudessa.

–Perinteistä sijaishuoltoa tullaan aina tarvitsemaan, se ei tule koskaan kokonaan poistumaan. Tätäkin täytyy kehittää myös tulevaisuudessa, Saalismaa suunnittelee.

Teemu Rossi on työskennellyt lapsikylässä 15 vuotta. Aluksi työ ohjaajana oli lasten kanssa touhuamista, mutta nyt lapsikylän apulaisjohtajana hän organisoi muiden toimintaa lasten kanssa. Rossi kuvailee työtään vaihtelevaksi, ja hänen mukaansa työ on mukavan monipuolista. Työpäivät eivät ole keskenään samanlaisia.

–Äkillisiin tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan nopeasti, Rossi kertoo.

Vuosien aikana ei ole tapahtunut mitään ylitsepääsemätöntä, vaan arkihaasteet tulevat siitä, että joutuu käymään samoja ongelmia läpi uusien lasten kanssa.

–Välillä tuntuu, että lyö päätä seinään, kun samat ongelmat tulevat aina uudelleen vastaan, Rossi pohtii.

Lasten onnistuminen ja elämässä eteenpäin meneminen antavat työntekijöille ilon aiheita.

–Onnistumisen tunne tulee, kun joku lapsi suorittaa esimerkiksi ammattikoulun hyvin. Se auttaa jaksamaan ja yrittämään myös toisten lasten kanssa, Rossi pohtii.

Lapsikylään tulee kuntien huostaan ottamia lapsia ja kuntien lastensuojelun kautta avohuollon tukitoimia tarvitsevia lapsia. Perhekuntoutukseen tulee kokonaisia perheitä.

–Lapsia tulee meille monenlaisilla taustoilla. Olemme kodinomainen ja avonainen yksikkö, joten emme voi ottaa vastaan esimerkiksi sellaisia lapsia, joilla on vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia, Saalismaa kertoo.

Lapsikylästä on pyritty luomaan paikka, jossa lapsille tarjotaan ennen kaikkea kodinomaista arkea.

–Jos arkea miettii, niin nämä lapsikylän vanhemmat lapset, jotka asuvat täällä kodeissa, elävät melko kodinomaista arkea, Rossi kuvailee.

He lähtevät aamulla kouluun, tulevat koulusta, tekevät läksyt ja omat harrastukset.

–Se on lasten kodin arkea, Rossi jatkaa.

Sijaisperheitä rekrytoidaan jatkuvasti lisää. Perheet voivat ilmoittaa halukkuudestaan ryhtyä sijaisperheeksi, jolloin yhdessä katsotaan perheen mahdollisuuksia aloittaa koulutus.

–Perheen halukkuutta ja kyvykkyyttä arvioidaan puolen vuoden mittaisen koulutuksen ajan. Mikäli olemme koulutuksen jälkeen yhtä mieltä, niin he ovat sijaisperheenä käytettävissä, Saalismaa kertoo.

Sijaisperheelle ei ole asetettu tiettyjä vaatimuksia, vaan tärkeintä on sopiva elämäntilanne, joka mahdollistaa sitoutumisen lapsen arkeen.

–Täytyy löytyä aikaa ja halua sitoutua lapseen, Rossi täydentää.

Jos kiinnostuu sijaisperheeksi ryhtymisestä, Saalismaa ja Rossi kehottavat tutustumaan toimintaan nettisivujen kautta ja ottamaan yhteyttä suoraan heihin.

–Me ei olla mikään suljettu laitos, vaan meille voi tulla paikan päälle katsomaan, mitä me tehdään, Rossi kiteyttää.