Kymmenen vuotta sitten kaveriporukalla perustetun Peräpohjolan Poropoikien yksi unelma toteutui kesäkuussa, kun Suomi saavutti ensimmäisen mitalin – hopeisen – ballhockeyn MM-turnauksessa Slovakiassa. MM-loppuottelussa kultamitalista taisteli peräti 11 ylitorniolaisjoukkueen pelaajaa.
Iso jytkykin oli aivan huulilla, sillä isäntämaa Slovakia juhli yli 7000 silmäparin todistamana maailmanmestaruutta niukasti yhden maalin turvin (4–3).
– Kaikki sai alkunsa, kun lähdimme kaveriporukalla katulätkäturnaukseen vuonna 2005. Lukiokaveri Janne Pahkasalo keksi joukkueelle nimen, ja Peräpohjolan Poropojat rekisteröitiin 2009.
– Eipä silloin olisi uskonut, että joskus pelataan MM-finaalissa, hopeajoukkueen tukipylväisiin kuulunut ylitorniolainen Ville Väänänen muistelee.
Poropojat voitti lajin ensimmäisen Suomen mestaruuden Helsingin Narikantorilla 2009 ja sai saman vuonna kansainväliseltä liitolta kutsun seurajoukkueiden maailmancupiin.
Peräpohjolan Poropojat on pirkkalalaisen Siivikkalan Pelikassien ohella lajin uranuurtajia Suomessa. Joukkueet kohtasivat vuosi sitten SM-finaalissa Pirkkalassa, ja silloin Poropojat veti pitemmän korren. Seurajoukkueiden maailmancupissa Poropoikien paras saavutus on hopea vuodelta 2016.
Lajin ensimmäisten versioiden suomenkieliset nimet katulätkä ja tossulätkä johtavat harhaan, kun puntaroidaan ballhockeyn vaatimuksia kansainvälisellä huipputasolla.
– Tämä on fyysisesti rankempi peli kuin jääkiekko. Peliaika on 3x15 minuuttia, ja siinä ajassa kyllä erotellaan jyvät akanoista. Jalan pitää liikkua kaukalossa, jääkiekkoa lähes koko ikänsä pelannut Väänänen, 32, tietää kokemuksesta.
Jääkiekko yhdisti Poropoikia jo silloin, kun he osallistuivat ensimmäiseen katulätkäturnaukseen. Kaikkien poropoikien juuret ovat länsirajalla, mutta vuosien saatossa moni on muuttanut etelämmäs.
– Rakkaus lajiin ja kotiseutuun on pitänyt joukkueen kasassa, Väänänen toteaa.
Yhteisharjoituksia ei enää saada kasaan, mutta pelaajat näkevät toisiaan leireillä.
– Pidimme viikko ennen MM-turnaukseen lähtöä leirin Oulussa, koska siellä asuu moni meidän pelaajista.
Ballhockeyn juuret ovat Kanadassa. Slovakia ja Tshekki kuuluvat myös luokkaan pahimmat vastustajat.
– Ruotsissa viriteltiin lajitoimintaa, mutta maan jääkiekkoliitto torppasi aikeet heti alkuunsa. Meillä oma kattojärjestö (Suomen Ballhockeyliitto) perustettiin vuonna 2017.
– Kotimaan jääkiekkoliigan seurat eivät päästä pelaajiaan ballhockeyotteluihin. Esimerkiksi Jesse Puljujärvi oli neljä vuotta sitten meidän leirillä ja oli myös lähdössä MM-kisoihin, mutta Oulun Kärpät ei päästänyt häntä mukaan, Väänänen kertoo.
Kesäkuun MM-kisoissa oli mukana yksi kanadalainen NHL-jääkiekkoilija. Tshekin MM-joukkueeseen kuului puolestaan yksi salibandymaajoukkueen pelaaja.
Laji kansainvälistyy hyvää vauhtia. Slovakian MM-turnaukseen osallistui 10 A-sarjan ja kuusi B-sarjan joukkuetta. Samalla ratkaistiin myös naisten maailmanmestari, joka on Kanada.
– Kansainvälinen liitto on ilmoittanut tavoitteeksi ja unelmaksi lajin viemisen olympialaisiin. Niihin on tietysti paljon lajeja tyrkyllä, joten olympiastatuksen toteutumista on vaikea arvioida, Väänänen tuumii.
Ballhockeyn SM-turnaus jää tänä vuonna pitämättä, koska liitto pisti kaikki paukut MM-projektiin.
– MM-turnaus ja siihen valmistautuminen vei aika paljon voimavaroja. Sen vuoksi liitossa tehtiin päätös, ettei lähdetä järjestämään SM-turnausta puolivaloilla.
– Päätöksen takana oli laaja kannatus. Sovittiin, että satsataan ensi vuoden SM-turnaukseen ja tehdään siitä kunnon tapahtuma, Väänänen taustoittaa.
Yksi mahdollinen SM-kisaisäntä on Peräpohjolan Poropojat.
– Olemme erittäin kiinnostuneita ensi kesän SM-turnauksen järjestämisestä. Turnaus voidaan pelata Ylitorniolla, mutta kaukaloon pitää hankkia alusta. Pelkällä betonilla ei voi pelata, Väänänen tietää.
Alusta maksaa uutena 30 000 euroa. Toisena vaihtoehtona olisi vuokrata alusta turnauksen ajaksi.
– Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, niin ensi vuonna täällä pelaa 5–8 joukkuetta Suomen mestaruudesta.
Ballhockey on laji, jossa edustusurheilijat joutuvat pistämään omaa rahaa kisamatkojen toteutumiseksi.
– MM-reissulle oli kaikilla omavastuuosuus. Matkarahoja kerättiin talkoilemalla ja paikallisten yhteistyökumppanien tuella.
– Seuraavat MM-kisat (2021) ovat Kanadan Brandonissa. Onneksi tässä on aikaa hankkia sinne rahoitusta, Väänänen tuumii.
Ylitornio tyrkyllä ensi vuoden SM-isännäksi
Ballhockeyn SM-turnaus jää tänä vuonna pitämättä, koska liitto pisti kaikki paukut MM-projektiin.
– MM-turnaus ja siihen valmistautuminen vei aika paljon voimavaroja. Sen vuoksi liitossa tehtiin päätös, ettei lähdetä järjestämään SM-turnausta puolivaloilla.
– Päätöksen takana oli laaja kannatus. Sovittiin, että satsataan ensi vuoden SM-turnaukseen ja tehdään siitä kunnon tapahtuma, Ville Väänänen taustoittaa.
Yksi mahdollinen SM-kisaisäntä on Peräpohjolan Poropojat.
– Olemme erittäin kiinnostuneita ensi kesän SM-turnauksen järjestämisestä. Turnaus voidaan pelata Ylitorniolla, mutta kaukaloon pitää hankkia alusta. Pelkällä betonilla ei voi pelata, Väänänen tietää.
Alusta maksaa uutena 30 000 euroa. Toisena vaihtoehtona olisi vuokrata alusta turnauksen ajaksi.
– Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, niin ensi vuonna täällä pelaa 5–8 joukkuetta Suomen mestaruudesta.
Ballhockey on laji, jossa edustusurheilijat joutuvat pistämään omaa rahaa kisamatkojen toteutumiseksi.
– MM-reissulle oli kaikilla omavastuuosuus. Matkarahoja kerättiin talkoilemalla ja paikallisten yhteistyökumppanien tuella.
– Seuraavat MM-kisat (2021) ovat Kanadan Brandonissa. Onneksi tässä on aikaa hankkia sinne rahoitusta, Väänänen tuumii.
Ballhockey
Ballhockeyta pelataan normaalin kokoisessa jääkiekkokaukalossa, ja pelivälineenä on muovinen pelipallo.
Luistimien sijaan pelaajilla on jaloissaan kengät.
Pelinä ballhockey muistuttaa hyvin pitkälti jääkiekkoa myös sääntöjen puitteissa.
Ballhockeyssa kentällä on yhteensä viisi pelaajaa ja maalivahti molemmista joukkueista.
Virallinen peliaika ballhockeyssa on 3x15 minuuttia.
Suomen Ballhockeyliitto perustettiin 2017. Liiton puheenjohtajana toimii Johannes Pukema.
Tämän vuoden Suomen MM-hopeajoukkueeseen kuuluivat Poropoikien pelaajat Johannes Pukema, Sami Pietsalo, Villehart Kuusamo, Ville Väänänen, Ville Ahola, Juuso Nieminen, Jani Viitanen, Taneli Marjeta, Paulus Kariniemi, Santtu Sirkkala ja Juho Kangas. Joukkueenjohtoon kuuluivat Veli Kuusamo, Jari Väänänen ja Arto Siikavirta.