Yli­lää­kä­ri Lauer­ma: Syr­jäy­ty­mi­sel­lä voi­ma­kas yhteys vä­ki­val­taan

Imatran epäillyn kolmoismurhan motiivi yhä auki – taustalla ehkä mielenterveysongelmia.

Poliisi pitää todennäköisenä, että Imatran epäillyn ampujan tekojen taustalla on syrjäytymiseen ja mielenterveyteen liittyviä syitä.

23-vuotiaan miehen epäillään murhanneen ampumalla kolme naista lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Motiivi on poliisin mukaan yhä auki. Poliisin käsitys on vahvistunut siitä, ettei tekoon liity poliittista tai ideologista motiivia.

Epäilty ei poliisin mukaan ollut vastaillut kysymyksiin sunnuntaina, mutta poliisin oli tarkoitus kuulustella häntä uudelleen maanantaina. Poliisi tiedottaa tutkinnan etenemisestä vasta keskiviikkona.

"Osa yhä vakavammin syrjäytyneitä舡

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerma kertoo, että syrjäytymisellä on voimakas yhteys väkivaltaan. Hänen mukaansa 80 prosenttia väkivaltaan ryhtyvistä on työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä.

- Kysymys on erityisryhmästä, jonka hoitamiseen pitäisi kyetä panostamaan nykyistä enemmän, Lauerma sanoo.

Lauerman mukaan osa syrjäytyneistä näyttää olevan yhä vakavammin syrjäytyneitä.

- Kaiken kaikkiaan nuorilla menee paremmin kuin koskaan. Laajan rintaman ongelmaa ei ole, mutta näyttää siltä, että on tapahtunut polarisoitumista.

Lauerma painottaa, ettei kaikkia syrjäytyneitä tai mielenterveyspotilaita ei ole syytä pelätä.

Lauerman mukaan syrjäytymisen ehkäisyllä kamppaillaan samalla henkirikollisuuden vähenemisen puolesta.

- Se vaatii paljon yhteiskuntapoliittisia, työvoimapoliittisia, päihdepoliittisia, sosiaalipoliittisia, koulutuspoliittisia ynnä muita keinoja.

Syyntakeinen vuonna 2013

Yksi keino ehkäistä mielenterveysongelmista johtuvaa väkivaltaa olisi Lauerman mukaan lisätä mielentilatutkimusten tekemistä väkivaltarikosten yhteydessä. Mielentilatutkimusten määrä on Lauerman mukaan puolittunut vuodesta 2005.

- Väkivaltarikosten yhteydessä selvitetään aivan liian vähän ihmisten mielenterveyttä.

Tämä on hänen mukaansa johtanut muun muassa siihen, että psykoottisesti sairaita vankeja on moninkertaisesti enemmän kuin aikaisemmin.

- Kovin paljon turvallisempaa olisi, että he päätyisivät mielentilatutkimuksen kautta psykiatriseen hoitoon, joka päättyy, kun heidät voidaan luotettavasti todeta kuntoutuneeksi.

Vankeudesta vapaudutaan, kun tuomio on suoritettu, oli mielenterveysongelmaa tai ei.

Epäillylle ampujalle oli tehty vuoden 2013 tuomion yhteydessä tehty mielentilatutkimus, jossa hänet todettiin syyntakeiseksi. Syyntakeisuus tarkoittaa sitä, hän on ihminen on ollut täydessä ymmärryksessä rikoksen tehdessään. Mies tuomittiin tuolloin tapon yrityksestä, kun hän oli puukottanut toista miestä useita kertoja.

Ammukset loppuivat

Poliisi uskoo, että Imatran epäilty valitsi uhrinsa satunnaisesti. Poliisi on aiemmin kertonut, että epäilty ampui neljästä viiteen laukausta.

- Tilanne (ampuminen) oli ohi parissa minuutissa, tutkinnanjohtaja Saku Tielinen sanoi maanantaina.

Tielinen kertoi MTV:lle ja Helsingin Sanomille, että epäilty lopetti ampumisen todennäköisesti siksi, että häneltä loppuivat ammukset.

Poliisi kertoi aiemmin, että ampumisessa käytetty ase oli luvallinen. Ase ei poliisin mukaan kuulunut epäillylle itselleen.

- Poliisilla on pitkälti tiedossa, miten tämä (aseen saaminen) on mennyt, mutta on päätetty olla kommentoimatta.

Yöllisessä ampumisessa kuolivat Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen ja kaksi paikallista toimittajaa.

Ilmoita asiavirheestä