Ennen koululaisilta syömättä jäänyt ruoka meni paikallisille karjankasvattajille, muun muassa sikojen ruuaksi. Silloin se meni oikeaan tarkoitukseen eikä hukkaan. Ruokajäte myytiin kunnissa ostotarjousten perusteella jonkinlaisesta nimellisestä hinnasta. Hyvä, jos joku sen ylipäätään osti ja haki kouluilta.

Pienemmiltä kouluilta ei ruokajäämää syntynyt, kun siellä keittäjät valmistivat ruuat paikan päällä. Heillä oli helpompi arvioida lähemmin ruokatarve.