Vatsassa vihloi. Kesäloma oli juuri alkanut, istuin yksin autiolla uimarannalla ja selasin vihreää taskukalenteria.
Kesäkuu, heinäkuu, elokuu: 10 loputtoman pitkää viikkoa, eikä yhtään merkintää. Ei ennen kuin koulu alkaisi elokuun puolivälissä. Olin ympäröinyt päivämäärän monta kertaa. Tiesin, että siihen asti olisin yksin.
Olin 14-vuotias ja liian epävarma mennäkseni kaukana asuvien koulukavereiden luo kylään.