Stig Wetzell myöntää miettineensä sitä, miten yksi asia voi ohjata ihmisen elämää. Hänen kohdalleen se yksi asia osui pääsiäiseen 1974.
Wetzell oli sinä vuonna Suomessa pelatuissa jääkiekon MM-kisoissa Suomen kakkosmaalivahti. Ykkösmaalivahti Antti Leppänen kuitenkin loukkasi polvensa ja joutui luovuttamaan paikkansa Wetzellille kesken Ruotsi-ottelun. Wetzell piti ottelun loppuun asti maalinsa puhtaana. Pitkäperjantaina 1974 hän auttoi torjunnoillaan Suomen seuraavassa pelissä 5–2-voittoon Tshekkoslovakiasta.
Se tarkoitti sitä, että Suomen ensimmäinen miesten arvokisamitali oli käden ulottuvilla.
Jos se olisi tullut, Wetzell muistettaisiin sankarina, varamaalivahtina, joka torjui Suomen ensimmäiseen arvokisamitaliin.
– Olen minä sitä miettinyt. Yksi pieni, mitättömämpikin asia voi ohjata ihmiseloa, Wetzell sanoo.
Tätä ei pidä käsittää väärin. Pääsiäisenä 1974 Wetzell oli keskellä skandaalia, joka oli siihen aikaan valtava.
– Mun elämäni muuttui totaalisesti, hän sanoo.
Tshekkoslovakia-voiton jälkeen Wetzell joutui toisen kerran MM-kisojen aikana dopingtestiin, ja hänen näytteestään löytyi efedriiniä.
Suomen joukkueenjohtajat ja valmentajat tenttasivat Wetzelliä, joka vakuutti, ettei ole käyttänyt dopingia. Se on 48 vuotta myöhemminkin hänen kantansa.
– Joukkueen lääkäri Alasen Pekka sanoi, että tämä selvitetään, koska tässä on yhden ihmisen elämästä kysymys. Se jäi kaikumaan mieleeni, vaikken silloin tajunnutkaan, mitä se tarkoitti.
Kansantarustoa
Wetzell oli saanut edellisen keskiviikon Ruotsi-pelin jälkeen joukkuelääkäri Pekka Alaselta kuusi antibioottitablettia.
– Sain kuusi pilleriä ja Pekka sanoi, että ota kaikki saman tien. Hän heitti pakkaukset pois, mistä mä tiedän mitä ne oli. Jälkeenpäin kun analysoitiin mitä hän antoi, nämä lääkkeet eivät voisi antaa tällaista testitulosta, Wetzell sanoo.
Tätä mahdollisuutta Alanen kuitenkin väläytti julkisuuteen, ja se on putkahtanut esiin myöhemminkin. Antibiootti tetrasykliini saattoi Alasen mukaan aiheuttaa hajotessaan virheellisen testituloksen.
Muista teorioista on muodostunut suomalaisen jääkiekkoilun kansantarustoa. Yksi oli Wetzellin mahdollinen munuaiskasvain, joka voisi erittää ainetta, joka antaa virtsakokeessa efedriinin kaltaisen tuloksen. Toinen olivat banaanit, kolmas salmiakkipurukumi. Nämä selitykset eivät tulleet Wetzelliltä, mutta ajan mittaan ne yhdistyivät monien mielissä häneen.
Se harmittaa Wetzelliä edelleen.
"Paskaa tuli niskaan"
Wetzell pysyi Suomen joukkueen mukana MM-kisojen loppuun asti. Hän sanoo joukkueessa pysymisen suojelleen häntä, kunnes koitti arki.
– Elämään palaaminen tuntui rankalta. Paskaa tuli niskaan joka suunnasta. Joukkueen tuki oli aikamoinen turva, siellä olin ulkopuolella maailmasta. Ei minua kohdeltu huonosti kun palasin työelämään, mutta syyllisyydentunne oli masentava. Aina kun kohtasin ihmisiä, mieleen tuli että mitähän ne ajattelee.
Seuraavalla kaudella Wetzell torjui taas HIFK:n maalilla, mutta maajoukkueeseen hän ei pyynnöstä huolimatta enää palannut.
Wetzell sanoo efedriinin lähteen olevan hänelle edelleenkin arvoitus.
– Se tässä raastaa, etten vieläkään tiedä, mistä se aine tuli.
Wetzell sanoo skandaalin varjostaneen häntä 48 vuotta.
– Periaatteessa rangaistuksen kärsimisen jälkeen asian pitäisi olla ohi, mutta se seuraa minua hamaan hautaan. Varjo on jäänyt, nimi jää kansakunnan historiaan.
