Yh­teis­työ­tä ko­to­kou­lu­tuk­ses­sa: Lapset ovat pu­he­kie­len mes­ta­ri­opet­ta­jia

"Sanokaa joku sana. Mutta helppo sana!" Kurdistanista kotoisin oleva Soran Hamaamin pyytää Teerikallion päiväkodin lapsilta.

Harjoitussanaksi valikoituu lapsi. "Mndal", Hamaamin sanoo.

"Mindal", suomalaislapset toistavat.

Hyvin meni. Ensimmäinen kurdinkielinen sana plakkarissa!

Päiväkotiryhmä on tullut naapurivierailulle Rovala-opistoon, jossa kotoutumiskoulutuksen opiskelijat ovat järjestäneet tuvan täydeltä ohjelmaa. Ennen Thaimaan, Kiinan, Kurdistanin ja muiden maiden oloihin tutustumista lapset ovat saaneet muun muassa nähdä, miten heidän nimensä kirjoitetaan eri kielillä.

Erilaisia kirjaimia. Karoliina Kallunki sai nähdä, miten hänen nimensä kirjoitetaan eri kielillä. Kiinalaiseen kirjoitukseen perehdyttää Kaixiu Deng ja thai-kieleen Mali Masakun.

Kuva: Jussi Leinonen

Esikoulua käyvälle Karoliina Kallungille mieleenpainuvinta on ollut muistipelin pelaaminen ja laulaminen. Suomeksi laulettiin muun muassa Hämä-hämä-häkki , ja muilla kielillä tukku muita lauluja. Ne sujuivat hyvin, vaikka olivatkin uppo-outoja.

Osasin, tyttö nyökyttelee.

Muutenkin kielitaito vaikuttaa olevan Karoliinalle yhdistävä eikä erottava tekijä. Jos ei ole yhteistä kieltä, silloin se pitää opetella, tyttö selvittää.

Vielä mutkattomampaa menoa on luvassa, sillä kesken haastattelun Karoliina vaihtaa yhtäkkiä kielen englanniksi. - Kun pelasitte muistipeliä, juttelitteko näiden muiden pelaajien kanssa?

"Nou!" Karoliina vastaa.

Englanniksi sujuu myös kiittäminen; äiti ja isä ovat kuulemma opettaneet. Lopulta kielistä puhuttaessa mieleen pulpahtaa myös viittomakieli.

"Tämän värin osaan. En kyllä muista, mikä väri se on", Karoliina näyttää etusormeaan sipaisten.

Se on keltainen.

Kurdistanista Suomeen muuttanut Karwan Osman (oik.) laulatti lapsilla laululeikkiä, jossa lopuksi napattiin puusta omena ja haukattiin siitä pala parempiin suihin. Suomeksi laulettiin muun muassa Hämä-hämä-häkkiä.

Kuva: Jussi Leinonen

Rovalan kotokoulutuksessa on tehty päiväkotiyhteistyötä jo neljän vuoden ajan. Tällä viikolla Rovalan H1- ja H3-kurssin opiskelijat tapaavat Teerikallion päiväkodin lapset kolme kertaa. Ensi viikolla osa opiskelijoista puolestaan vierailee Nivavaaran koulussa.

Yhdessä. Hasan Azizi ja Verneri Okkonen askartelivat yhdessä paperiveneen. Molempien suosikkipuuhaa oli kuitenkin hetkeä aiemmin tehty maalaaminen. ”Lasten kanssa maalaaminen oli mukavaa”, Azizi, ammatiltaan maalari ja sydämeltään taiteilija, sanoo.

Kuva: Jussi Leinonen

Vararehtori Paula Frantti-Niemelä näkee, että koulu- ja päiväkotiyhteistyön hyöty on molemminpuolinen.

"Lapset saavat tietoa eri kulttuureista ja kotoutujat pääsevät tutustumaan työyhteisöihin."

Frantti-Niemelän mukaan päiväkodit ovat yksi suosittu paikka suorittaa kotoutumiskoulutukseen kuuluva harjoittelu.

Jo 16 vuotta Suomessa asunut thaimaalainen Mali Masakun haluaa kotokoulutuksessa päästä perille suomen kielen kirjoittamiseen. Lasten kanssa toimiminen harjoittaa puolestaan arkielämän kielitaitoa.

"Koulussa me puhumme selkokieltä, mutta lasten kanssa oppii puhekieltä", hän vertaa.

Kielen vaihtelu on Masakunille hyvin tuttua, sillä ennen Rovaniemeä hän asui Turun seudulla. Turkulaismaustein opittu suomen kieli tuotti välillä haasteita Rovaniemellä.

"Kun anoppi sanoi ’Mali, hae pottuja’, en ymmärtänyt. Mitä on pottuja!" Masakun nauraa.

Samalla, kun oma suomen kielen taito karttuu, Masakun painii kaksikielisistä perheistä tutun ongelman kanssa: omien lasten thai-kielen taito on jäämässä suomen kielen jalkoihin. Hänellä on ammattikoulussa opiskeleva tytär ja alakoululainen poika.

"Eivät he puhu minulle juuri koskaan thai-kieltä. He sanovat, ettei tarvitse, kun äiti osaa jo suomea", Masakun sanoo.