Isyyden tunnustamisen tekeminen äitiysneuvolassa on ollut vanhemmille mieluinen vaihtoehto, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen isyyden on voinut tunnustaa neuvolassa vuodenvaihteesta saakka uuden isyyslain myötä. Aiemmin isyys tunnustettiin lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.
THL:n oikeusgenetiikkayksikön päällikön Marjo Kestilän mukaan alkuvuonna neuvolatunnustamisia tehtiin käytännön syistä melko vähän, mutta määrät ovat kasvaneet loppuvuotta kohden.
- Alkuvuonna ei voitu sormia napsauttamalla saada järjestelmää kuntoon. Aluksi vei aikaa, että neuvolat pystyivät ottamaan uuden lakisääteisen tehtävän täysipainoisesti käyttöön ja perheitä saatiin informoitua, Kestilä sanoo.
Kestilän mukaan tavoitteena on, että 75–80 prosenttia avioliiton ulkopuolella syntyvistä lapsista tunnustetaan neuvolassa. Tänä vuonna saadaan kuitenkin mitä todennäköisemmin pienemmät luvut kuin jatkossa.
Isyyden tunnustaminen luo oikeudellisesti pätevän sukulaissuhteen
- Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen isyyden voi tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä.
- Tunnustaminen on osa uutta isyyslakia, joka tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Aiemmin isyys tunnustettiin lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.
- Ennen neuvolakäyntiä täytyy tulostaa tunnustamisasiakirja ja täyttää se henkilötiedoilla.
- Paikalla täytyy olla isyyden tunnustavan miehen sekä äidin. Äidin tulee hyväksyä tunnustaminen.
- Terveydenhoitajan tai kätilön tehtävänä on kertoa, mitä isyyden tunnustaminen merkitsee.
- Lapsen ja isyytensä tunnustaneen miehen sekä tämän sukulaisten välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde.
- Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18-vuotiaaksi saakka.
- Isyyden tunnustamisen yhteydessä tehdään usein myös yhteishuoltosopimus.
- Epäselvissä tilanteissa pariskunnat ohjataan lastenvalvojalle.
- Tunnustamisen voi perua 30 päivän aikana lapsen syntymästä.