Ohjuspuolustus on aiheuttanut kiistaa Euroopan lisäksi myös muualla. Kiina ja Venäjä ovat olleet huolissaan kaavailuista, joiden mukaan Yhdysvallat sijoittaisi kehittyneen THAAD-torjuntajärjestelmänsä Etelä-Koreaan.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Yhdysvallat käyttää Pohjois-Korean ydin- ja ohjuskokeita "tekosyynä" maailmanlaajuisen ballistististen ohjusten torjuntajärjestelmän luomiselle.
Hyvän puolustuksen mieltäminen hyökkääväksi voi tuntua erikoiselta, mutta ydinaseiden maailmassa näin on ajateltu jo pitkään. Vuonna 1972 solmitussa ja sittemmin rauenneessa ABM-sopimuksessa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat pidättäytyvänsä kattavien ohjustentorjuntajärjestelmien kehittämisestä.
Ajatus on, että ilman kunnon puolustusta kumpikaan osapuoli ei voi iskeä ydinaseilla ja olettaa kykenevänsä torjumaan vastustajan kostoiskun. Samalla vältytään myös kalliilta asevarustelulta, kun kehittyneiden puolustusjärjestelmien ohittamiseen ei tarvitse kehittää yhä tehokkaampia hyökkäysaseita.