Nepalissa eletään uuden katastrofin pelossa vuosi tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.
Vuoden aikana maassa on ehtinyt olla lähes 500 jälkijäristystä. Suomalainen avustustyöntekijä Merja Färm kertoo, että vähänkin voimakkaamman järistyksen iskiessä ihmiset säntäävät yhä ulos.
– Itselläkin pulssi nousee, kun (maa) vähän värähtää, vaikka tietääkin asuvansa hyvässä talossa, Kirkon ulkomaanavun palveluksessa oleva Färm kuvaa puhelimitse pääkaupungista Kathmandusta.
Viime vuoden huhtikuussa tapahtuneen järistyksen aiheuttamaa tuhoa täydensi toukokuussa sattunut uusi voimakas järistys. Niissä kuoli yhteensä liki 9 000 ihmistä ja miljoonien kodit tuhoutuivat.
Maahan on virrannut ulkomailta apua ja auttajia, mutta jälleenrakennus on edennyt erittäin hitaasti. Niinpä lähes neljän miljoonan ihmisen arvioidaan asuvan edelleen tilapäisasumuksissa. Hidas edistyminen on alkanut turhauttaa ja suututtaa ihmisiä.
- On mennyt yksi talvi, monsuuni on tulossa, ja kotien rakentamiset ovat täysin kesken, Färm kuvaa.
Kansalaiset ja avustusjärjestöt moittivat tilanteesta etenkin viranomaisia, joiden päätöksenteko on ollut varsin verkkaista.
Viralliset talosuunnitelmat valmistuivat myöhään
Kotinsa menettäneille on luvattu avustusta, mutta ehtona on, että talot pitää rakentaa virallisten piirustusten mukaan. Färm pitää tätä sinällään järkevänä, koska tällöin rakennukset on tehty kestämään järistyksiä. Ongelmana on ollut, että viranomaiset ovat saaneet nämä piirustukset valmiiksi vasta muutama kuukausi sitten.
Färm sanoo ihmisten myös epäröivän avustusrahoilla rakentamista.
- He pelkäävät, että rahat pyydetään takaisin, jos he eivät ole rakentaneet oikein.
Kirkon ulkomaanapu on alkuvaiheen hätäavun jälkeen keskittynyt rakentamaan lapsille väliaikaisia koulutiloja. Järjestö on myös kouluttanut opettajia järistyksen jälkeisen tilanteen käsittelyyn.
Työ jatkuu edelleen: tänä ja ensi vuonna tarkoitus on rakentaa maaseudulle 600 väliaikaista luokkahuonetta Unicefin rahoittamana.
Nepalia tuhonneesta maanjäristyksestä tulee maanantaina kuluneeksi tasan vuosi. Maa muisti tuhansia kuolonuhreja sunnuntaina pidetyissä erilaisissa seremonioissa. Esimerkiksi pääkaupungissa Kathmandussa pääministeri K. P. Sharma laski kukkia pääkaupungissa tuhoutuneen 1800-luvun tornin raunioille. Paikalle oli uutistoimisto AFP:n mukaan kerääntynyt satoja ihmisiä.
Kathmandussa järjestettiin myös pienehkö mielenosoitus, jossa noin sata ihmistä vaati jälleenrakennuksen tehostamista.
- On mennyt vuosi ja niin moni asuu yhä teltoissa, sanoi protesiin osallistunut opiskelija Chhuldim Samden, 21, AFP:lle.
Aikakirjoihin jäävän järistyksen voimakkuus oli 7,8. Avustustyöntekijä Merja Färm sanoo, että onnena onnettomuudessa oli, että se osui lauantaipäivään.
- Lapset eivät olleet koulussa, ja maaseudun ihmiset olivat ulkona.
Tuhoa lisäsi kuitenkin 12. toukokuuta tapahtunut uusi järistys. Peräkkäiset luonnonkatastrofit aiheuttivat rutiköyhässä maassa valtavien inhimillisten kärsimysten ohella suuria aineellisia menetyksiä.
Vaikka jälleenrakennus on edennyt hitaasti, Färm luottaa siihen, että parempaan ollaan menossa.
- Humanitaarista operaatiota on jäljellä vielä vuoden päivät, ja tavoitteet ovat kovat, sanoo Kirkon ulkomaanavussa humanitaarisen avun koordinaattorina työskentelevä Färm.