Asumistuen uudistus tuo pulmia monille niistä opiskelijoista, jotka asuvat kimppakämpässä. Kun opiskelijat ensi elokuussa siirtyvät Kelan yleisen asumistuen piiriin, yhteisellä vuokrasopimuksella asuvia aletaan kohdella yhtenä ruokakuntana.
Toisin sanoen kämppäkavereiden tulot vaikuttavat toinen toistensa tuensaantiin. Lisäksi ison asunnon vuokra voi olla niin kallis, että se ei mahdu asumistuen rajoihin.
- Opiskelijan asumislisä on henkilökohtainen, yleinen asumistuki taas ruokakunnalle maksettava, toteaa etuuspäällikkö Anna Mäki-Jokela Kelasta.
Mäki-Jokelan mukaan asia ei muutu miksikään, vaikka kämppäkaverit elävät kukin omaa elämäänsä ja hankkivat jääkaappiin omat ruokansa. Vuokrasopimus ratkaisee.
- Se perustuu lakiin. Lakia pitää toimeenpanna tasavertaisesti, perustelee Mäki-Jokela.
Sen sijaan ne, joilla on kimppakämpässään jokaisella omat erilliset vuokrasopimuksensa, katsotaan erillisiksi ruokakunniksi.
Mäki-Jokela huomauttaa kuitenkin yhteisvastuulausekkeen merkityksestä. Jos vuokrasopimuksissa on sovittu, että vuokralaiset vastaavat vuokrasta yhteisvastuullisesti, tämä tekee heistä ruokakunnan vaikka vuokrasopimukset olisivatkin erillisiä.
Moni tarvitsee uuden sopimuksen
Turussa kemiaa opiskeleva Juha Välimaa asuu kämppäkaverinsa kanssa vuokrataloyhtiö Saton asunnossa. Vuokrasopimus on yhteinen ja vuokra 900 euroa kuussa.
- Me ollaan kyllä ajateltu, että pitäisi erilliset sopimukset hommata. En usko, että siinä on ongelmaa, sanoo Välimaa.
Helsingin Kruununhaassa asuvan Vilhelm Metsalon taas ei tarvitse ryhtyä neuvottelemaan uudesta vuokrasopimuksesta.
- Meitä on viisi asukasta, ja kaikilla on erilliset sopimukset, sanoo Metsalo.
Metsalo maksaa 270 euroa kuussa asunnon pienimmästä huoneesta. Hän on asunut huoneessaan jo yli neljä vuotta.
Vuokranantajat-järjestön mukaan useimmat vuokraemännät ja -isännät tekevät mieluummin yhteisiä vuokrasopimuksia.
– Vuokranantajalle on yksinkertaisempaa ja turvallisempaa, että porukka yhdessä vastaa siitä että vuokra tulee maksetuksi, sanoo toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Tukea myös kesäajalta
Voittajia uudistuksessa ovat ne pienituloiset opiskelijat, jotka asuvat yksin tai opiskelija-asuntosäätiön soluasunnossa. Monet heistä saavat vastaisuudessa asumista varten käteen enemmän tukea kuin nykyisin.
- Uusi asumistuki tuo isomman kirjon opiskelijoiden asumisvalikoimaan. Hinta ei ole enää niin voimakas ratkaiseva tekijä, sanoo Helsingin opiskelija-asuntosäätiön Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.
Lisäksi asumistukea maksetaan koko vuodelta, opiskelijan asumislisää pelkästään lukukausien ajalta.
- Uudistus mahdollistaa kesäaikaisen opiskelun niille, jotka haluavat valmistua nopeasti, sanoo Tarhio.
Asumistuki
Nykyjärjestelmässä opiskelija voi saada asumislisää enimmillään 201,60 euroa kuussa. Sitä ei makseta kesäkuukausilta.
Hallituksen esityksen mukaan opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin elokuun alussa 2017. Asumistukea pitää hakea Kelasta.
Asumistukea maksetaan, jos tulot ovat tarpeeksi pienet. Asumismenoina huomioidaan enintään enimmäisasumismenot.
Yksin asuvan enimmäisasumismenot ovat ensi vuonna Helsingissä 508 euroa kuussa, pääkaupunkiseudulla 492 euroa muualla ja muissa isoissa kaupungeissa 390 euroa.
Tukea voi saada enintään 80 prosenttia vuokrasta. Tuen määrään vaikuttavat myös ruokakunnan tulot.