Metsä-Marttilan yhteismetsä Simosta on ryhtynyt vuokraamaan hiilinieluja niille, jotka haluavat kantaa ilmastovastuunsa. Kun suomalainen tuottaa keskimäärin 10 tonnia hiilidioksidia vuodessa, riittää pohjoissuomalaisesta kasvavasta metsästä parin hehtaarin palsta vuoden päästöjen kuittaamiseen.
– Meidän perheemme päästöt kuittaantuvat parillakymmenellä hehtaarilla yhteismetsää. Loput voidaan vuokrata muille, kertoo Tuomo Marttila.
Jäljelle jäävää metsää vuokrataan kahden hehtaarin palasissa hintaan 100 euroa per vuosi.
– Ideamme on vapaasti muidenkin metsänomistajien käytössä.
Tuomo Marttilan mukaan liikeideassa on mukana vähän vinoiluakin. Kun puhutaan Suomen metsistä kansallisena hiilinieluna, keskustelussa unohdetaan usein, että nämä metsät ovat metsänomistajan omaisuutta.
– Monet syyllistävät metsänomistajia heidän toiminnastaan. Me olemme oikeasti ilmastosankareita, sillä juuri kasvava metsää sitoo hiiltä. Muut vain tekevät hiilipäästöjä. Vanha metsä on hiilivarasto. Ja esimerkiksi puusta rakennettu talo sitoo hiiltä koko pystyssäoloaikansa.
Marttila huomauttaa, että olisi vain kohtuullista, että metsänomistajillekin korvattaisiin heidän työnsä hiilen sitomisessa. Moni olisi hänen mukaansa valmis tekemään enemmänkin, esimerkiksi istuttamalla uutta metsää tai ottamalla entisiä peltoja takaisin metsätalouskäyttöön.
Vuokraus harvinaista
Metsää ei Suomessa juurikaan vuokrata metsätalouskäyttöön. Lähinnä metsää vuokrataan mestästysseuroille tai tuulivoimapuistojen rakentamiseen.
Jos metsää vuokraa metsästysseuran käyttöön, metsänomistajan saama korvaus on tyypillisesti peijaisissa tarjottava ruoka. Jos yritykset vuokraavat seuroille metsää, vuokrahinta on ollut noin 1,5 euroa hehtaarilta riippuen sijainnista ja alueen koosta.
Metsän vuokraaminen ilmastotarkoituksiin on vähäistä, joskin tämä käyttö on lisääntymässä.
Esimerkiksi Helsinki Foundation -niminen säätiö myy Lapista Näsmäjärven rannalta palstoja suojeltavaksi. Hinnat alkavat noin 30 eurosta, ja oman pienpalstan voi nähdä kartalta ilmakuvasta.
– Instrumentteja tällaiseen on tulossa ja niitä kehitetään koko ajan, sanoo Luken johtava tutkija Mikko Kurttila.
Kurttila kertoo, että metsänomistajille ei ole tällä hetkellä taloudellista kannustinta siihen, että hän pyrkisi kasvattamaan metsän hiilinielua sen kasvuaikana. Tuloa metsästä saadaan lähinnä hakkuusta.
– Kannustinjärjestelmän rakentaminen on haastavaa, mutta myös tarpeellista.
Yksi keskeinen tekijä metsän vuokraamisessa ilmaston vuoksi on se, mihin metsänomistaja sitoutuu. Jos metsää vuokraa sen kasvun aikana pelkästään vuodeksi, ilman että metsänomistaja muuttaa metsänsä käsittelyä normaalista, on siitä korvauksen pyytäminen Kurttilan mukaan hieman kyseenalaista.
– Olisi aivan eri asia, jos maanomistaja esimerkiksi istuttaisi uutta metsää tai vaikkapa ennallistaisi suota, Kurttila arvioi.
Hiilinielun vuokraaminen
Metsä-Marttilan yhteismetsä tarjoaa vuokralle hiilinielun vuoden ajaksi 100 euron hintaan.
Yhteismetsä toimii puun kasvun lisäämiseksi metsäluonto huomioiden.
Metsä-Marttilan yhteismetsällä on metsävarallisuutta 2000 hehtaaria, josta kasvullista metsämaata on noin 1500 hehtaaria.
Yhteismetsän mukaan ilmastokeskustelu koskettaa lähinnä hiilipäästöjen laskemista, jotta päästäisiin yhä lähemmäs hiilineutraalia metsänhoitoa ja elinympäristöä.
Metsä-Marttilan yhteismetsä haluaa myös osaltaan osallistua ilmastotalkoisiin tarjoamalla yli jäävää hiilinielua vuokralle.
Vuokraamalla noin kahden hehtaarin alan saa sertifikaatin, jolla osoittaa että vuokraaja on hoitanut oman osuutensa ilmastotalkoissa.
Metsänomistajat eivät nykyisin saa minkäänlaista korvausta siitä, että heidän kasvavat metsänsä sitovat hiiltä.