Vuokra-asuminen on Suomen suurissa kaupungeissa pian yleisempää kuin omistusasuminen. Helsingissä vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ohitti omistusasujat jo vuonna 2013, ja muut kaupungit seuraavat perässä.
– Vuokra-asumisesta tulee yleisin asumismuoto Tampereella parissa vuodessa ja Turussa 3–4 vuoden kuluessa, ennustaa Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa .
Tampereella ja Turussa omistusasuntojen määrä on pysynyt viime vuodet koko lailla samassa, kun taas vuokra-asuntojen määrä on noussut tasaisesti.
Maakuntien pienemmissä keskuskaupungeissa omistusasuminen on vielä selvästi vuokra-asumista suositumpaa, mutta kehitys on samansuuntainen. Koko maan tasolla omistusasuminen on vielä tuplasti suositumpaa kuin vuokra-asuminen.
Osasyy kehitykseen on ollut asuntolainan korkovähennyksen pieneneminen. Kun vielä vuonna 2014 koroista sai vähentää 75 prosenttia, tänä vuonna vähennys on enää 35 prosenttia.
– Sen merkitys on kohtalaisen suuri, vaikka vaikutus on toistaiseksi ollut vähäinen, koska korot ovat niin matalat, arvioi Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola .
Vuokra-asumista suosivat etenkin nuoret, jotka haluavat pitää mahdollisuudet muuttaa muihin Suomen kaupunkeihin tai ulkomaille.
– He ovat liikkuvampia ja ymmärtävät riskit. Jos ostaa asunnon väärältä paikkakunnalta, siihen voi jumittua väärällä tavalla, sanoo Vuokralaiset-yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Viita .
Perheasuntojen kysyntä kasvaa
Vuokramarkkinoilla kaupaksi käyvät etenkin suuret vuokra-asunnot ja perheasunnot. Vuokraturvan mukaan kuluvasta vuodesta näyttäisikin tulevan perheasuntojen vuokramarkkinoilla vilkkain vuosiin.
Pienten asuntojen vuokrataso on historiallisesti ajatellen hyvin korkealla, kun taas suurempien asuntojen vuokrataso on vuokralaisen kannalta selvästi edullisempi.
– Vuosikymmenten ajan pienet asunnot ovat olleet selvästi halvempia, mutta nyt yksiöiden ja kaksioiden hintaero on kutistunut paikoin olemattoman pieneksi, ja kolmiotkin ovat melkein samanhintaisia, Metsola sanoo.
Hänen mukaansa ilmiö koskee etenkin uusia vuokrasuhteita. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Martti Korhosen mukaan Metsolan esittämän kehityksen suunta on oikea, mutta yksiöiden ja kaksioiden vuokrissa on vielä selviä eroja.
Kasvanut kysyntä on Vuokraturvan mukaan jossain määrin vaikuttanut isompien vuokra-asuntojen vuokriin, jotka ovat monen vuoden laskun tai vaakatason jälkeen kääntyneet hienoiseen nousuun.
Vuokrat maltillisessa nousussa
Tilastokeskuksen mukaan asuinhuoneistojen vuokrat nousivat viime vuonna keskimäärin 1,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Vuokrat kohosivat muualla maassa enemmän kuin Helsingissä. Turussa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 3,3 prosenttia ja Jyväskylässä 3,1 prosenttia, kun taas Helsingissä vuokrat kohosivat 1,7 prosenttia.
Helsingin keskusta-alueella asunnon maksaa sen vuokratuotoilla runsaassa 23 vuodessa. Turussa ja Tampereella sama onnistuu 16–17 vuodessa.
Kerrostaloasuntojen reaalihinnat ovat viime vuodet pysyneet melko tasaisina. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat keskimäärin nousseet hieman ja muualla maassa laskeneet.