Vuoden tiedekirja 2016 -palkinnosta kilpailee kymmenen teosta. Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto jakavat palkinnon Tieteen päivillä 11. tammikuuta Helsingissä.
Palkintoraatiin kuuluvat dosentti Ulla-Maija Peltonen, professori Jukka Rantala ja professori Erik Bonsdorff. Raati tutustui tämän vuoden marraskuun alkuun mennessä ilmestyneisiin kirjoihin kustantajien luetteloiden sekä tiedetoimittajien ja tutkijoiden tekemien ehdotusten perusteella.
Lopulta arviointiin päätyi noin 60 nimikettä. Kymmenen loppusuoralle valitun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, miten teos luo uutta tai syventää olemassa olevaa tietoa ja herättää keskustelua. Palkinnolla halutaan kannustaa tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia.
Vuoden tiedekirja
Tiina Arppe: Uskonto ja väkivalta. Durkheimin perilliset. (Tutkijaliitto)
Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen, Marja Tiilikainen (toim.): Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi. (Vastapaino)
Ilkka Hanski: Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa. (Gaudeamus)
Akseli Hemminki: Kuoleman laakso: Voiko syöpää hoitaa kokeellisilla menetelmillä? (Nomerta)
Marjaliisa Hentilä, Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918. (Siltala)
Jukka Kortti: Mediahistoria. Viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia puheesta bitteihin. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
Marjo Laitala, Vesa Puuronen: Yhteiskunnan tahra: Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset. (Vastapaino)
Tarja-Liisa Luukkanen: Mitä maalaiskansa luki? Kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861–1918. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi. (Gaudeamus)
Matti Vuento: Virukset: Näkymättömät viholliset. (Gaudeamus)