Ihmisen geneettisen perimän muokkaaminen on poliittisesti tulenarka aihe, josta keskustelu on kiihtynyt uudenaikaisen geenimuokkaustekniikka CRISPR:in myötä. "Geenisaksiksi" kutsuttu menetelmä on aiempia tarkempi ja edullisempi.
Britanniassa toimiva johtava bioetiikan riippumaton valvontaelin Nuffield Council on Bioethics esittää viime viikolla julkaistussa raportissaan , että ihmisalkioiden perimän muokkaaminen voitaisiin sallia, jos se on hyväksi lapsen terveydelle.
– Meillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa myös seuraavan sukupolven genetiikkaan. Saammeko muokata seuraavaa sukupolvea? Se on valtavan iso eettinen kysymys, sanoo perinnöllisyyslääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Kirmo Wartiovaara.
Wartiovaara ei itse vastusta ajatusta ihmisen perimän muuntelusta.
– Olen sitä mieltä, että hyvää saa aina tehdä. Kaikissa asioissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta hyvät puolet saattaisivat olla tässä suurempia.
Geenejä voi muokata aikuisessakin
Kysymys ihmisperimän pysyvästä muuntelusta koskee kuitenkin hänen mukaansa vain pientä osaa geenimuokkauksesta lääketieteessä.
– 99 prosenttia tapauksista tulee menemään niin, että henkilöllä on sairaus, johon vaikuttavia geenejä muokataan muissa kudoksissa kuin sukusoluissa. Sillä ei ole mitään tekemistä perinnöllisten muutosten tai hänen lastensa kanssa, Wartiovaara sanoo.
Wartiovaara nostaa esimerkiksi perinnöllisestä verisairaudesta kärsivän potilaan. Lääkärit ottavat potilaalta veren kantasoluja, joista geenivirhe korjataan, ja palauttavat ne potilaan verenkiertoon.
– Seuraavan sukupolven perimää ei muuteta mitenkään, mutta potilas paranee. Tästä puuttuu eettinen ongelma, ja se on huomattavasti helpompaa.
Perinnöllisyyslääkärin mukaan geenimuokkaus voi auttaa satoja miljoonia perinnöllisistä sairauksista kärsiviä ihmisiä ympäri maailman.
Tampereen ja Lapin yliopistojen bioetiikan tutkija ja Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén pitää Britannian raporttia keskustelun herättäjänä.
– Nämä tekniikat ovat tulleet niin nopeasti. Syvempi moraalinen kysymys tässä on se, ollaanko me yhteiskunnallisesti valmiita tähän, Saxén sanoo.
Saxén on itse ehdottanut, että Suomeen perustettaisiin geeniteknologiavaltuutetun virka.
– Tarvittaisiin valtuutettu, joka katsoo asiaa ihmisten näkökulmasta. Helposti menee siihen, että asioita kehitetään yritysten intressien näkökulmasta, Saxén sanoo.
Tautien parantamisesta ihmisen paranteluun?
Britannian raportissa esitetään, että geenimuokkauksen ei tule kasvattaa yhteiskunnan eriarvoisuutta.
– Usein argumentoidaan, että mehän vain parannetaan sairauksia, mutta siitä ei puhuta, parannellaanko ihmisiä muutenkin, Saxén sanoo.
Yleinen uhkakuva on, että tulevaisuudessa rikkaiden lapset ovat mittatilaustyönä teetettyjä valioyksilöitä, jotka ovat muita älykkäämpiä, vahvempia ja kauniimpia.
– Tämä on realistinen kaltevan pinnan riski, että parantamisesta mennään pian paranteluun. Sitä henkeä ei saa pulloon enää takaisin, tutkija sanoo.
Tulevaisuudessa voi Saxénin mukaan odottaa kansainvälinen kilpajuoksu, jossa valtiot kilpailevat siitä, kuka tarjoaa joustavimman geenimuokkauksen lainsäädännön varakkaille. Perinnöllisyyslääkäri Wartiovaara ei pidä tätä uhkakuvaa uskottavana.
– En näe mahdollisuutta rakentaa herrakansaa tai superihmisiä isona ongelmana. Se on mielestäni niin kaukana käytännöstä, ja siihen menisi tuhansia vuosia.