Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

Kolumni: Totuus odottaa yhä ker­to­jaan­sa

Voi­man­pe­sä pitää py­ra­mi­din pys­tys­sä – Jerry Saa­ri­kan­gas muutti Ro­va­nie­mel­le mä­ki­hy­pyn pe­räs­sä, mutta hänestä tulikin cheer­lea­din­gin MM-mi­ta­lis­ti

Cheerleadingin monipuolisuus viehättää MM-pronssimitalisti Jerry Saarikangasta, jonka treenikaverina paristunteissa on Suvi Kortesalmi.
Cheerleadingin monipuolisuus viehättää MM-pronssimitalisti Jerry Saarikangasta, jonka treenikaverina paristunteissa on Suvi Kortesalmi.
Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemeläisen Jerry Saarikankaan maajoukkueura sai lentävän lähdön cheerleadingin MM-kilpailuissa huhtikuun lopussa Yhdysvaltain Orlandossa. Jäntevä voimanpesä piti pohjalla huolen, että Suomen joukkueen pyramidi pysyi vakaasti pystyssä. Tuliaisina oli sekacheer-sarjan MM-pronssimitali.

– Nostajan rooli sopii minulle erinomaisesti. Minun ei tarvitse erikseen treenata voimaa, vaan se tulee ihan normaaleissa lajiharjoituksissa, Saarikangas taustoittaa.

Rovaniemeläiseen kilpacheerleadingin ja cheertanssin erikoisseuraan Arctic Cheer All-Stariin kuuluva Saarikangas oli Orlandossa mukana ensimmäistä kertaa liittojohtoisessa maajoukkueessa.

– Viime syksynä olin vierailijaurheilijana seuraamassa maajoukkuetoimintaa ja osallistuin myös joukkueen harjoituksiin. Suomi sai silloin pronssia virtuaalisesti käydyissä MM-kilpailuissa, Saarikangas kertoo.

MM-pronssimitalisti Jerry Saarikangas nostaa kevyesti yhdellä kädellä Suvi Kortesalmen yläilmoihin.
MM-pronssimitalisti Jerry Saarikangas nostaa kevyesti yhdellä kädellä Suvi Kortesalmen yläilmoihin.
Kuva: Jussi Leinonen

Tuore cheerleadingin MM-pronssimitalisti muutti 11 vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalta Lappiin mäkihypyn perässä. Ylistaron Kilpa-Veljien lupaava hyppääjä kilpaili nuorten SM-tasolla ja lähti hakemaan Rovaniemeltä parempia harjoitusolosuhteita.

– Minun olisi pitänyt pudottaa painoa, jos olisin halunnut mäkihyppyuralla eteenpäin. Menin ammattikouluun vuonna 2013, ja yksi luokkakaverini harrasti cheerleadingia. Hän houkutteli minut testaamaan lajia.

– Siihen mennessä olin jo päättänyt, että lopetan mäkihypyn, Saarikangas muistelee.

Sen verran vanha laji on vielä muistissa, että Saarikangas toimii Suomen Hiihtoliiton mäkituomarikerhon hallituksen varajäsenenä.

Saarikangas opiskeli lentokoneasentajaksi ja sai melkein heti koulun päätyttyä töitä Lapin lennostosta. Nykyinen sotilasarvo on ylikersantti.

– Puolustusvoimat on urheilijan kannalta hyvä työnantaja. Kansainväliset edustustehtävät ovat palkallisia.

Saarikangas aloitti kilpailu-uransa vuonna 2014. Nykyisin hän kuuluu ACA:n Ice Breakers -joukkueeseen.

– Cheerleadingin monipuolisuus viehätti alusta lähtien. Heitot, pyramidit ja nostot vaativat kovaa harjoittelua ja huolellista valmistautumista kilpailuihin.

– Kilpailuihin valmistautuminen vie aina monta kuukautta. Maajoukkueen yhteistreenit alkoivat tammikuussa. Minulle oli paljon hyötyä siitä, että olin aiemmin ollut vierailijaurheilijana. MM-kisoissa joukkueen ohjelman pohja oli sama kuin viime vuonna, Saarikangas toteaa.

Kilpailusuoritus on fyysisesti vaativa. Lajille tunnusomainen huuto kestää 30 sekuntia, ja kisamusiikin tahdissa mennään täysillä kaksi minuuttia ja 15 sekuntia.

MM-pronssijoukkueeseen kuului 15 miestä ja yhdeksän naista.

– Rovaniemellä olen tällä hetkellä ainoa miesharrastaja. Miehiä tarvittaisiin kyllä lisää lajin pariin.

Miehet ovat usein nostajina cheerleadingissa.
Miehet ovat usein nostajina cheerleadingissa.
Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemellä järjestettiin huhtikuun lopussa Super 3 -kilpailut samaan aikaan kuin maajoukkueurheilijat urakoivat menestyksekkäästi Orlandon MM-kisoissa. Ne yhdessä antoivat lisäpotkua nosteessa olevalle urheilulajille.

– Korona söi vähän harrastajamäärää, mutta toivottavasti laji lähtee tästä taas nousuun, Saarikangas pohtii.

Saarikangas ei ehtinyt juuri MM-pronssiaan juhlimaan, sillä kisavirettä on pidettävä koko ajan yllä. Rovaniemeläisseuran edustajat ovat seuraavan kerran tositoimissa tulevana lauantaina Super 4-5 -kilpailuissa Vantaalla, ja Saarikangas on tietysti joukkueen kantavia voimia ihan sanan varsinaisessa merkityksessä.

– Ohjelma on hyvin hallussa, vaikken maajoukkuekiireiden vuoksi ole ehtinytkään jokaiseen seuran harjoitukseen. Olen luottavainen, että saamme Vantaalta mitalin.

Rovaniemeläinen sai MM-kokemuksesta lisäintoa jatkaa maajoukkuetoimintaa.

– Ensi vuoden maajoukkueeseen on haku on alkusyksystä. Totta kai pyrin sinne, sillä minulla on kova halu päästä edustamaan Suomea myös seuraavissa MM-kilpailuissa, Saarikangas vakuuttaa.

Arctic Cheer All-Starin joukkueharjoituksiin tulee kesätauko, mutta Saarikangas pitää tietysti kuntoa yllä helteilläkin.

– Kesällä tehdään peruskuntoa ja kasvatetaan voimaa, vuonna 2006 perustetun rovaniemeläisseuran tähtiurheilija vihjaisee.

Paristunteissa harjoituskaverina on Suvi Kortesalmi, joka nousee kevyesti yhdellä kädellä yläilmoihin.

Arctic Cheer All-Star Ice Breakers viimeisteli kotisalissaan Vantaan kilpailujen ohjelmaa.
Arctic Cheer All-Star Ice Breakers viimeisteli kotisalissaan Vantaan kilpailujen ohjelmaa.
Kuva: Jussi Leinonen

Suomi sai MM-kilpailuissa yhteensä yhden kullan, yhden hopean ja kaksi pronssia. Naisten maajoukkue voitti maailmanmestaruuden neljännen kerran peräkkäin. Suomen Cheerleadingliitto järjestää virallisen mitalijuhlan ensi maanantaina Helsingissä, mutta sinne Saarikangas ei pääse.

Kansainvälinen olympiakomitea hyväksyi vuonna 2016 cheerleadingin lajikseen. Tunnustus ei pelkästään takaa olympiastatusta, mutta antaa lajiväelle kuitenkin toivoa, että cheerleadingissa miteltäisiin joskus olympiamitaleista.

– Cheerleading on Yhdysvalloissa suosittu laji. Miksei se hyvinkin voisi olla mukana Los Angelesin 2028 kesäolympialaisissa, Saarikangas pohtii.

Kuka?

Jerry Saarikangas

Laji: cheerleading.

Syntymävuosi: 1995.

Kotipaikka: Rovaniemi.

Ammatti: lentokoneasentaja/ylikersantti.

Seura ja joukkue: Arctic Cheer All-Star Ice Breakers.

Harrastusvuodet yhteensä: 9.

Paras saavutus: sekacheer-sarjan MM-pronssi 2022.

Vahvuudet huippu-urheilijana: monipuolisuus ja pitkäjänteinen treenaaminen.