Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sanoo, ettei ymmärtänyt olleensa esteellinen liittyen koulutushankintoihin hänen veljensä yritykseltä.
– Minun olisi pitänyt ymmärtää esteellisyyteni, mutta en tullut sitä ajatelleeksi. Siksi tässä nyt ollaan, Nissinen sanoo.
Nissistä on kuultu tänään korkeimmassa oikeudessa. Häntä syytetään tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte liittyy syyttäjälaitoksen johtamiskoulutushankintoihin Nissisen veljen yritykseltä.
Hankintoja tehtiin Nissisen aloitteesta. Ne alkoivat hänen toimiessaan Itä-Suomen syyttäjänviraston johtajana ja jatkuivat, kun Nissinen toimi myöhemmin valtakunnansyyttäjänä.
Nissinen on myöntänyt tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen, mutta kieltää tahallisuuden.
– Minulle on täysin vieras ajatus, että jos olisin (esteellisyyden) käsittänyt, olisin silti toiminut kuten tein. En voi käsittää, miksi olisin ehdoin tahdoin menetellyt rikolliseksi tietämälläni tavalla, Nissinen sanoi.
Nissisen mukaan virkarikossyyte ja sen seuraukset ovat olleet hänelle henkilökohtainen katastrofi.
– Henkilökohtaisella tasolla tämä on minulle edustanut ammatillista, sosiaalista ja taloudellista katastrofia, Nissinen sanoi.
Nissinen jäi itse hakemalleen virkavapaalle tämän vuoden maaliskuussa, kun keskusrikospoliisi kertoi aloittaneensa esitutkinnan syyttäjälaitoksen koulutushankinnoista. Oikeusministeriö pidätti Nissisen virasta elokuun lopussa rikosepäilyjen takia.
Puolustus: Nissinen hankki koulutusta muualtakin
Syyttäjänä toimivan apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakosen mukaan Nissisen täytyi ymmärtää esteellisyytensä asiassa.
– Mitä korkeammassa virka-asemassa henkilö on, sitä kovemmat ovat vaatimukset hänen toiminnalleen. Vielä kun on kyse syyttäjästä, pitää henkilön tuntea esteellisyys- ja virkarikosnormit, Hakonen sanoi oikeudessa.
Nissinen on kertonut, että oma innostus koulutusasioihin sekä hyvät kokemukset veljen kehittämästä johtamiskoulutuksesta hämärsivät hänen harkintakykyään johtamiskoulutushankinnoissa.
Syyttäjä Hakosen mukaan tämäkään ei poista Nissisen teon tahallisuutta.
– Kun on kyse korkeasta syyttäjästä, selvästä esteellisyydestä sekä pitkäaikaisesta toiminnasta, tällainen harkintakyvyn heikentyminenkään ei voi tarkoittaa tuottamuksellisuutta, vaan tekoa pitää arvioida tahallisena, Hakonen sanoi.
Nissisen puolustus toi esiin sen, että Nissinen oli tarjonnut alaisilleen valmentautumismahdollisuuksia myös muissa yrityksissä.
– Tästä ovat kertoneet useat henkilöt esitutkinnassa. Ei ole mennyt niin, että hän olisi ajanut vain tätä (veljensä yhtiötä) kuin käärmettä pyssyyn, asianajaja Jarkko Jaatela sanoi.
Nissiselle ei ole vaadittu potkuja
Hakonen on vaatinut Nissiselle vähintään 60:tä päiväsakkoa, mutta ei tämän erottamista.
Nissisen tahallisuuden lisäksi kiistaa on erityisesti rikosten vanhenemisajasta. Nissistä vastaan nostetut syytteet koskevat vuosia 2007–2017.
Nissinen katsoo, että virkarikoksen tavanomainen vanhenemisaika on viisi vuotta ja viimeinen lasku koulutushankinnoista on päivätty huhtikuulle 2015. Näin ollen hän myöntää rikkoneensa lakia huolimattomuuttaan vain vuosina 2012–2015.
Syyttäjän mukaan Nissisen toiminnassa on kyse yhdestä kokonaisuudesta.