Yllä oleva kellonaika on muotoiltu vinjetiksi. Muotoilu löytyy kappaletyyleistä.
Aivan ensin Kari Heinikoski soittaa.
Numero löytyy kemiläisellä ammattikalastajalta pikavalintana. Vastaanottajan nimi kertoo, että asia on vakava.
Kalastuksenseurantakeskuksen päivystäjä vastaa Turussa, Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksessa.
Heinikoski esittäytyy, luettelee ammattikalastajan rekisterinumeronsa, nimeää kotisatamansa (Ajos) ja kertoo asiansa.
– Rysille meinattiin lähteä.
Kuinka pitkäksi aikaa? Kalastuksenseurantakeskus haluaa tietää paluuajan laituriin.
– Pari tuntia, Heinikoski ilmoittaa.
Hän kuittaa, kiittää ja toivottaa hyvät jatkot.
Juhannuslohen pyynti voi alkaa.
Juhannuslohta Perämereltä. Perämeren lohi, kalastus, ammattikalastus. Ammattikalastajat Kari Heinikoski ja Matti Syrjälä.
Kari Heinikoski (vas.) ja Matti Syrjälä pyytävät rysillä Perämerestä noin 1300 lohta mieheen puolentoista kuukauden aikana. Heinikoskella ei ole tiedossa, että kenelläkään olisi suurempaa lohikiintiötä.
Ajoksen kalasataman aamu on tyyni ja aurinkoinen.
Vielä edellisenä iltana tiukka tuuli on roiskutellut merivettä korkealle aallonmurtajan kiviin. Nyt Perämeri näyttää hymyilevän, niin kuin tärkeälle päivälle hyvin sopii.
Tämä on Kari Heinikosken ja Matti Syrjälän kotisatama. Kotikaupunkinsa edustalla rysiään pitävät kemiläiset kalastavat enemmän lohia kuin kukaan muu näillä vesillä...
Kohojen ketju alkaa Täikön saarelta vähän itään ja kannattelee lohirysän aitaverkkoa useampisatametrisenä kohti Kemiä, aina Eetunkarille saakka.
Avoveneen keulassa puksuttaa kompressori. Kari Heinikosken lohirenki, veljenpoika Oskari Heinikoski kiinnittää paineilmaletkuja lohirysään.
Pian pinnan alta nousee mökinkorkuinen pyydys.
Ruotsalainen Christer Lundin oli ollut urakoitsijana, mekaanikkona ja meripyytäjänä, ja nähnyt läheltä liian monta kertaa, miten hylkeet olivat ehtineet pyydyksille ennen kalastajaa.
Perinteinen lohirysä oli rakenteeltaan ikivanha ja periaatteessa toimiva, mutta hylkeille helppo ja kalastajalle raskas.
Lundin kehitti 1990-luvulla rysän, jossa kalapesän suulla on kappale teräsverkkoa. Sen läpi ui lohi mutta ei hylje.
Kalteriakin kumouksellisempaa oli Lundinin idea rakentaa kalapesä ponttoonien päälle. Kun niihin lasketaan veneestä paineilmaa, painava pyydys nousee pintaan ilman ponnisteluja.
Juhannuslohta Perämereltä. Perämeren lohi, kalastus, ammattikalastus, rysä, rysäkalastus.
Koettaessa lohirysä nostetaan paineilmalla pintaan. Kalapesään pääsee lohi muttei hylje, joiden runsaus kiusaa kalastajia Perämerellä...
Ensimmäinen lohi valuu paljusta perkuulinjastolle.
Yhdellä liikkeellä Kari Heinikoski viiltää vatsan auki, toisella vääntää sisälmykset ulos. Kun Oskari Heinikoski suihkuttaa kalan puhtaaksi, se on valmis vaa'alle, leikkuupöydälle ja ostajalle, joka on kilauttanut jo ovikelloa koronakonttorissa.
Pari filettä vaihtaa omistajaa kuudellakympillä.
Minkähän arvoinen lohi olisi ollut siiman päässä Matkakoskella?
– Ainahan ne sanoo, että moninkertaisesti sen mitä täällä, Heinikoski tuumii.
– Sitä minä en tiedä, miten raha siellä näkyy. Samanlaista kurjuutta joka paikassa...