
Viivi Lehikoinen venyi parhaimmilleen Eugenen MM-kisojen 400 metrin aitojen välieräjuoksussa. Tuloksena oli Suomen ennätys 54,60, jolla hän nipisti kaksi sekunnin sadasosaa Tuija Helanderin ennätyksestä. Helanderin 35-vuotias ennätys oli Rooman 1987 MM-kisoista.
Lehikoinen oli SE-ajallaan välierässään kuudes ja erien aikavertailussa 13:s. Viimeinen loppukilpailupaikka jäi aikavertailussa 0,88 sekunnin päähän.
– Helpottava juttu, Lehikoinen kommentoi iloisesti hymyillen SE-saavutustaan.
– Enää ei tarvitse vastailla SE-kysymyksiin.
Lehikoinen lähti napakasti matkaan kuten alkueräjuoksussaan. Tällä kertaa hän kuitenkin juoksi vain kolme ensimmäistä aitaväliä 15 askeleella ennen kuin siirtyi 16 askeleen aitaväleihin. Alkuerissä hän juoksi neljä aitaa 15 askeleella.
Hän teki muutoksen sveitsiläisen valmentajansa Laurent Meuwlyn ehdotuksesta. Muutoksella haettiin lisäpuhtia loppuvetoon.
– Muutos eilisestä oli pieni riski, sillä olin henkisesti valmistautunut samaan rytmiin kuin alkuerissä.
Lehikoisen rytmitys välierässä oli kolme aitaväliä 15 askeleella, 16 askeleella seitsemännelle ja loppu 17 askeleen rytmillä.
– Juoksu oli aika lähellä hyvää, mutta aidoissa jää aina jossiteltavaa. Jouduin nytkin jossain vähän passailemaan, Lehikoinen kertoi.
– Voi olla, että kasiaita meni vähän päälle. Se on hankala aita, kun siinä pitäisi kiihdyttää vahtia. Silloin askel tahtoo seota.
Karstat irti alkuerissä
Juoksu oli muuten onnistunut.
– Oli kiva valmistautua juoksuun, sillä jännitin alkuerää tätä enemmän, kun halusin niin kovasti välieriin. Nyt sain juosta rennosti ja jalat tuntuivat hyviltä, Lehikoinen jatkoi juoksun kertaamista.
– Tuntuu, että eilinen sai jaloista karstat liikkeelle. Sain itsestäni niin paljon irti kuin oli mahdollista.
Paikka loppukilpailussa jäi sen verran kauaksi, ettei se jäänyt harmittamaan Lehikoista. Hän arvioi jo etukäteen, että jatkopaikka vaatisi jopa 54 sekunnin alitusta. Nyt viimeinen finaalipaikka heltisi aikavertailusta ajalla 53,72.
– Pystyin jo taistelemaan hyvin erässäni. Finaalipaikka on sitten seuraavien kausien murhe, Lehikoinen totesi.
Jätski tekstaria odotellessa
Lehikoinen saa juoksusta ensimmäisen palkinnon urheilijoiden ruokalassa. Erän juoksijat sopivat, että ensimmäiselle aidalle ensin ehtinyt saa valita ruokalassa minkä tahansa jäätelöistä.
– Ne ovat siis ilmaisia, Lehikoinen huomautti naureskellen.
Jätskin lisäksi Lehikoinen odottaa onnitteluviestiä Tuija Helanderilta.
– Tuija on tsempannut minua kovasti. Hänkin on halunnut, että se ennätys menee jo. Varmasti kilahtaa tänään puhelimeen viesti, Lehikoinen ennusti.
– On siistiä saada nimi ennätyslistaan, kun olen hallinnut lajia Suomessa jo monta vuotta. Olen haaveillut tästä siitä saakka, kun olen juossut Kalevan kisoissa eli vuodesta 2013.