Päättynyt vuosi oli Suomen liikenteen luotettavan tilastohistorian turvallisin, kertoo Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein. Mittarina tässä ovat kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet. Ylikomisario Pastersteinin mukaan liikenneonnettomuuksissa kuoli alustavien tietojen mukaan 210 ihmistä.
– Liikennekuolemissa tultiin alaspäin vuodessa noin 15 prosenttia. Tämä näyttää melkoisen hyvältä, kokenut liikennepoliisi arvioi.
Mitä syitä myönteisen trendin takaa voisi löytyä?
– Liikenteen automaattivalvontaa on lisätty, mutta on paljon merkittävämpiäkin syitä. Ensinnäkin tienpitäjät ovat tehneet hyvää työtä: kaupungit ovat rakentaneet entistä turvallisempia teitä ja erottaneet pyöräilijät ja jalankulkijat käyttämään yhä enemmän omia reittejään. Lisäksi muun muassa risteyksien riskejä osataan nykyisin ehkäistä.
Vanhat autot vaihtoon
Suurin yksittäinen liikenneturvan kohennus on Pastersteinin mukaan kuitenkin saatu "todella paljon kehittyneistä" autoista. Niihin on saatu esimerkiksi uutta turvatekniikkaa.
– Jos Suomeen nyt haluttaisiin todellinen liikenneturvallisuusteko, se olisi jokin toimenpide, jolla saataisiin autokantaa uusittua. Se pelastaisi eniten ihmishenkiä.
Ylikomisario ei kuitenkaan lähde opastamaan, millä keinolla vanhat ajokit saataisiin nykyistä tehokkaammin pois maanteiltä. Uudelleen käyttöön tuleva romutuspalkkio saa yhtä kaikki Pastersteinilta lämpimän kiitoksen.
Ylikomisario nostaa esiin myös pyöräilijöiden kuolemien määrän jyrkän vähenemisen.
– Viime vuonna tammi-marraskuussa kuoli 11 pyöräilijää. Pitemmän ajan keskiarvo on ollut 25 menehtynyttä pyöräilijää tammi-marraskuussa. Tässä on tosi iso muutos.
Kun trendi on näin selvästi parempaan suuntaan, Pasterstein uskaltaa ounastella, että myös autoilijoiden asennepuolella edetään.
– Mutta valistamisen vaikutus on hidasta. Sitä pitää vain jaksaa tehdä sinnikkäästi.