Viharikosten uhrit eivät välttämättä saa riittävästi tietoa omista oikeuksistaan tai tarjolla olevista tukipalveluista, selviää EU:n perusoikeusviraston torstaina julkaisemasta tutkimuksesta.
Raportin mukaan lähes kaikki Suomessa haastatellut tukipalveluiden tarjoajat epäilivät ohjausjärjestelmän tehokkuutta uhrien ohjaamisessa tukipalveluiden pariin.
- Kyky tunnistaa viharikos ja tiedostaa sen vaikutuksia yksilöön ei ole ollut myöskään riittävää, arvioi Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.
Kuluvan vuoden maaliskuussa voimaan tulleet lakimuutokset laajensivat poliisin ilmoitusvelvollisuutta uhrin oikeuksista esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Lain mukaan uhrille on myös mahdollisimman varhain kerrottava uhrien tukipalveluista. Åbergin mukaan lakimuutoksen jälkeen joillain Rikosuhripäivystyksen alueilla Suomessa on ollut havaittavissa aktivoitumista. Rikosuhripäivystys on vuoden alusta tilastoinut poliisin tekemiä suoria ohjauksia palveluihin esitutkinnan ajalta.
- Vielä on siis aikaista tehdä kattavaa arviota lakimuutoksen vaikutuksista. Ensi vuoden alussa olemme viisaampia, Åberg sanoo.
Viharikosten uhreja asiakkaina vähän
Rikosuhripäivystyksellä on vuosittain noin 2600 tukisuhdetta. Viharikosten uhrien määrä näistä on Åbergin mukaan todella pieni.
- Puhutaan yksittäistapauksista. Parantuvan tukipalveluohjauksen myötä määrä varmasti myös kasvaisi.
Lisäksi EU:n perusoikeusviraston raporttia varten haastatellut asiantuntijat arvelivat, että vaikka poliisijohto olisi sitoutunutta asiaan, viharikosten vastaiset toimet ovat puutteellisia eikä esimerkiksi koulutusta ole tarjolla.
STT ei tavoittanut Poliisihallitusta tai poliisiammattikorkeakoulua kommentoimaan asiaa torstaina.
Suomen osuuden tutkimuksesta toteutti Ihmisoikeusliitto. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yli 260:tä poliisia, oikeuslaitoksen ja tukijärjestöjen edustajaa EU-maissa vuoden 2013 elokuun ja vuoden 2014 tammikuun välisenä aikana.