Ve­te­raa­nien tu­ki­pal­ve­lui­hin 54 mil­joo­naa euroa veik­kaus­voit­to­va­ro­ja – näin rahaa jaet­tiin Lapin kuntien ve­te­raa­neil­le

Vakioveikkausta rintamalla.

Kuva: VEIKKAUS OY

Suomen sotaveteraanien kuntoutukseen ja kotona asumiseen on myönnetty veikkausvoittovaroista vuonna 2018 noin 54 miljoonaa euroa määrärahoja. Yhteensä veikkausvoittovaroja käytetään vuositasolla veteraanien, sotainvalidien ja muiden sodassa kärsineiden ryhmien hyväksi noin 100 miljoonaa euroa.

Valtiokonttori teki kuntakohtaiset tukipäätökset keväällä. Yhteissumma oli yli 40 miljoonaa euroa. Osa kunnista anoi vielä erillisessä haussa lisämäärärahoja, joista eduskunta päätti Valtiokonttorin esityksestä viime viikolla. Lisämäärärahoja myönnettiin sekä kotona asumisen tukemiseen että kuntoutukseen yhteensä noin 13,5 miljoonaa euroa.

– Lisämäärärahat lähtevät meiltä maksuun joulukuun ensimmäisellä viikolla, kertoo Valtiokonttorin palvelupäällikkö Tiina Kyttälä.

Lisämäärärahaa veteraanien kotona asumisen tukemiseen haki ja sai Valtiokonttorin tilastojen mukaan 90 kuntaa Suomen noin 300:sta kunnasta. Kuntoutuspalveluiden lisämäärärahaa haki ja sai 73 kuntaa.

– Olemme erittäin ylpeitä siitä, että peliemme tuotoilla autetaan itsenäisyytemme eteen taistelleen joukon kuntoutusta ja kotona asumista, sanoo Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski.

Yhteenlaskettuna eniten yhden veteraanin kuntoutukseen ja kotona asumisen tukeen myönnettiin Haapavedelle, yli 19 000 euroa. Petäjävedelle myönnettiin 16 303 euroa per veteraani ja Siikalatvalle 13 362 euroa. 186:ssa kunnassa tukisumma veteraania kohden oli 3403 euroa. Niissä kunnissa ei ollut haettu lisämäärärahoja.

Sotaveteraaniliiton sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtaja Pekka Paatero kertoo, että kuntien menettelytavoissa on veteraaniasiassa suuria eroja.

– Ehdottomana vaatimuksena pitäisi olla, että jokaiselle veteraanille tehdään henkilökohtainen arvio palveluiden tarpeesta ja sen mukaan sitten toimitaan. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä tapahdu, Paatero sanoo.

– Kuntakohtaiset erot saattavat johtua myös siitä, että palvelupaletissa on isoja eroja. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä pystytä tarjoamaan yhtä monipuolisia palveluita kuin isoilla.

Paateron mukaan he pyrkivät sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnassa edistämään kaikin tavoin ajamaan veteraanien asiaa.

– Pyrimme lisäämään kuntien tietoisuutta näistä asioista, että he osaavat hakea veteraaniasukkailleen oikealla tavalla tukea ja tarjoamaan mahdollisimman monipuolisia palveluita. Isossa roolissa tässä edunvalvontatyössä ovat myös kuntien sotaveteraaniyhdistykset, joilla on paras tuntuma alueen jäsenistöömme, Paatero toteaa.