Lapissa pyörii noin 60 tuulimyllyä ja rakenteilla on suunnilleen yhtä monta. Suunnitelmissa on yli 300 myllyn rakentaminen, joten tuulivoiman ystävän kelpaa katsella maailmaa luottavaisin silmin.
Tuulivoima tuottaa puhdasta, vihreää energiaa. Energiateollisuuden tilaston mukaan tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus jäi viime vuonna 3,5 prosenttiin,.
Tuuli tuottaa myös mukavasti rahaa tuulivoimayhtiöille ja maanomistajille. Tuulivoimayhtiölle vuokratusta maasta maanomistaja saa selvästi enemmän vuokratuloa kuin metsätalouskäytöstä.
Öljyn, turpeen, puun, vesivoiman ja ydinvoimaloiden ystävällä hiukset sen sijaan harmaantuvat. Uuteen ei uskalla investoida, koska kannattavuus on heikko.
Rovaniemellä valtuusto päätti elokuussa 2011, että kaupunkiin rakennetaan noin 200 miljoonaa euroa maksava Mustikkamaan voimala. Yksikään valtuutettu ei vastustanut voimalaa, jonka toiminta oli tarkoitus perustua puuhun ja turpeeseen. Päätöstä kuvattiin historialliseksi.
Rakentaminen ei silti alkanut, koska valtion harjoittaman energiapolitiikka oli muutoksessa. Kriittinen ihminen saattaisi sanoa, että harjoitettu energiapolitiikka vaihtui tuulen mukaan. Investoinnin kannattavuudesta ei ollut takeita.
Ympäristön näkökulmasta vesivoima on lähes tuulivoiman veroista. Vesivoimalat eivät vauhdita kasvihuoneilmiötä, eivät syö otsonia eivätkä aiheuta jätteitä, joista voi olla terveydelle haittaa tuhansien vuosien päästä. Eniten vesivoimalat vaikuttavat ympäristöön rakentamisvaiheessa.
Nyt vesivoiman tuottajatkin ovat pulassa. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin mukaan tuulivoimalle maksettava tuki ja vesivoimaa alhaisempi kiinteistövero ovat osaltaan johtaneet siihen, että vesivoiman kannattavuus on romahtanut. Viime kesänä markkinahinta oli Ruotsissa muutamia viikkoja alle 10 euroa MWh:lta, kun pelkästään kiinteistöveroihin kuluu 9 euroa MWh:ta kohti (LK/PS 3.5.).
Kriitikoiden mielestä avokätinen tuki voi pahimmillaan johtaa siihen, ettei tehokkaampia energiantuotantotapoja viitsitä edes kehittää. Valtion tuki takaa kannattavuuden, vaikka yksityistäkin rahaa on tarjolla puhtaan energian hankkeisiin.
Lapin vesivoimaloiden onneksi tuulivoima tarvitsee vesivoimaa säätövoimaksi. Tyynellä pakkasella myllyt eivät pyöri, mutta sähköä kuluu. Niin kuluu myös veronmaksajien rahaa myllybisneksen pyörittämiseen.