Vesirokkorokotetta tarjotaan syyskuun alkaen kaikille 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Moni luulee vesirokon olevan harmiton lastentauti, mutta näin ei ole. Rokotuksella pystytään ehkäisemään vakavat vesirokot ja jälkitaudit.
Vesirokkorokote kuuluu syyskuun alusta alkaen kansalliseen rokotusohjelmaan ja se on maksuton.
Lapset rokotetaan neuvoloiden ja koulujen ikäkausitarkastuksissa vähitellen seuraavan vuoden kuluessa.
–Kaikkien lasten rokottaminen kertarysäyksellä ei nyt ole mahdollista. Rokotukset pyritään antamaan kunkin lapsen ikäkausitarkastuksessa seuraavan vuoden kuluessa, kertoo ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Vesirokkorokote annetaan kahtena pistoksena. Toisen annoksen lapset saavat täyttäessään 6 tai 12 vuotta.
–Vesirokkorokotuksen saa ainoastaan ajanvarauksella määräaikaistarkastuksen yhteydessä neuvolassa ja koulussa. Rokotteiden riittävyys kaikille turvataan sillä, että rokotetta ei anneta joukkorokotuksina, Kemin terveyskeskuksen osastonhoitaja Pirjo Leinonen sanoo.
Vakavampia haittoja ei vesirokkorokotuksesta ole odotettavissa. Tiedetään, että joka viides rokotettava tuntee ohimenevää kipua pistopaikassa, joka kahdeksannella rokotetulla nousee kuume ja joka 20. rokotettava saa muutaman vesirokkorakkulan.
–Vesirokkorokotetta on tutkittu viime vuosikymmenten aikana paljon. Tutkimusta vielä tärkeämpi osoitus rokotteen turvallisuudesta on sen laaja käyttö, ylilääkäri Tuija Leino kertoo.
Kahdenkymmenen vuoden aikana vesirokkorokotusta on annettu yli 200 miljoonaa annosta eri puolilla maailmaa. Rokotusta suositellaan kaikenikäisille, mutta puolustuskyvyltään heikentyneille, kuten syöpää sairastaville lapsille, rokotetta ei anneta.
–Ajankohtainen vesirokkorokotus on ollut jo pitkään, mutta vasta nyt onnistuimme saamaan sen kansalliseen rokotusohjelmaan. Kaikkien Suomen lasten parasta ajatellen tässä toimimme, Leino painottaa.
Suomi aloittaa vesirokkorokotukset ensimmäisenä pohjoismaista. USA:ssa se on ollut rokotusohjelmassa jo vuodesta 1995 lähtien. Myös Välimeren maat, Italia, Espanja ja Kreikka sekä Saksa ovat olleet aktiivisia rokottajia.