Verottaja uhkaa tehdä kotietsinnän Ylen tiloihin, ellei yhtiö luovuta veroviranomaiselle sen haluamia tietoja Panama-papereista. Yle kertoo, että kotietsintä tehtäisiin Ylen toimituksen lisäksi myös Panama-papereista uutisoineiden toimittajien ja näiden perheiden kotikoneisiin.
Viesti mahdollisesta kotietsinnästä on lähetetty myös MOT- ja Spotlight-ohjelmien toimittajien kotiosoitteeseen.
Verottaja kehotti Yleä 19. huhtikuuta luovuttamaan Panama-paperit sekä aihetta käsitelleiden tv-ohjelmien tekoon liittyvän toimituksellisen tausta-aineiston. Luovuttamisen takaraja oli perjantaina. Yle kieltäytyi luovuttamasta aineistoa lähdesuojaan vedoten.
Ylen luovien sisältöjen johtaja ja MOT-ohjelman vastaava toimittaja Ville Vilénin mukaan verottajan ja Ylen edustajat tapasivat torstaina ja kävivät tilanteen läpi. Vilénin mukaan verottajan lailliset oikeudet olivat Ylen tiedossa.
– En puhuisi uhkailusta, vaan kävimme läpi, miten asiassa edetään ja millaisia käänteitä voi olla, jos verottaja jatkaa.
Vilén pitäisi erikoisena ja epätavallisena, jos verottaja ja poliisi ryhtyvät hakemaan tiedotusvälineistä tietoja kotietsintöillä. Hänen mukaansa mahdollinen kotietsintä olisi myös tiedotusvälineiden kannalta hälyttävä asia.
- Jos ajatellaan sellaista operaatiota, se ei kuulosta oikein suomalaiselta yhteiskunnalta.
Vilén pitää verottajan vaatimusta myös kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisena.
Yle aikoo valittaa verottajan vaatimuksesta luovuttaa paperit. Vilénin mukaan valitus tulee tehdä Helsingin hallinto-oikeuteen. Mikäli asian käsittely jatkuu, seuraava porras on korkein hallinto-oikeus, jos asiassa saataisiin valituslupa.
Vilén kertoo STT:lle, että Verohallinto pyysi aineistoa kirjallisella kehotuksella, jossa oli 60 päivän valitusaika. Verohallinto ei kerro STT:lle tarkempia tietoja tietopyynnöstä tai sen sisällöstä. Se vetoaa lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta.
Oikeustieteen professorit arvioivat STT:lle, että viranomaisilla voi olla mahdollisuus saada tiedot Yleltä ilman yhtiön tahtoakin. Heidän mukaansa toimittajien lähdesuoja suojaa vain tietolähteen henkilöllisyyttä eikä hänen luovuttamiaan tietoja.
Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas on eri mieltä.
- Oikeusoppineet ovat keskittyneet lähdesuojan käsitteeseen, joka lähtee liikkeelle siitä, että suojataan lähdettä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on ollut käytäntö, että lähdesuoja koskee myös julkaisematonta tietoa, joka voi olla viranomaisten toimien kohteena, hän selvittää.
Salokangas muistuttaa myös, että tietojen luovuttaminen verottajalle saattaisi vaarantaa myös itse lähteen, koska Panama-paperien vuotajan henkilöllisyys on edelleen hämärän peitossa.
Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren mukaan lähteen henkilöllisyyden salaamiseksi poliisin pitäisi käyttää etsintävaltuutettua. Etsintävaltuutettu on esimerkiksi asianajaja, jonka tehtävänä on varmistaa, ettei poliisi takavarikoi tai jäljennä aineistoa, joka paljastaisi tietolähteen henkilöllisyyden.
Toimittaja voitaisiin velvoittaa paljastamaan lähteensä lähdesuojasta huolimatta, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta. Esimerkiksi törkeän veropetoksen maksimirangaistus on kuitenkin neljä vuotta vankeutta.