Ve­ron­ko­ro­tuk­set yksi vaih­to­eh­to kevään li­sä­so­peu­tuk­sis­sa

Asiantuntijat pitävät alijäämää lähes varmana, syitä kilpailukykysopimus ja työllisyyskehitys.

Hallitus on ensi keväänä vaikeassa tilanteessa, kun valtiontalouden tasapainottuminen ei etene siinä vauhdissa kuin alun perin on ajateltu, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas . Esimerkiksi työllisyyskehitys on jäämässä hallituksen tavoitteesta.

Ilmakunnaksen mielestä taustalla on kuitenkin myös ja ennen kaikkea kilpailukykysopimus, muun muassa siihen liittyvät veronkevennykset, joiden negatiiviset vaikutukset valtiontalouteen näkyvät lyhyellä tähtäimellä.

- Valtiovarainministeriön arvio on, että kilpailukykysopimuksen valtiontaloutta heikentävä vaikutus on ensi vuonna liki miljardi euroa. Se on hyvä hallituksenkin pitää mielessä. Se ei ole pelkästään työllisyyskehitys, joka tässä vaikuttaa.

Ilmakunnaksen mielestä veronkorotukset ovat vaihtoehto, jos hallitus keväällä päätyy siihen tilannearvioon, että lisäsopeutusta tarvitaan.

- Hallitusohjelmaan on kirjattu, että veroaste ei tällä hallituskaudella nouse. Nyt näyttää siltä, että se ensi vuonna jopa hieman alenee, jolloin hallituksen olisi mahdollista etsiä kompensoivia veronkiristyksiä esimerkiksi energiaverosta tai arvonlisäverojen tietyistä alennetuista verokannoista.

Hänen mielestään kilpailukykysopimus on merkittävintä, mitä tällä hallituskaudella on työllisyysrintamalla mahdollista saada aikaan.

Ilmakunnas sanoo, että hallituksen kannattaisi vielä tarttua perhetuen uudistamiseen. Muita keskeisiä keinoja olisivat hänen mielestään kotihoidontuen lyhentäminen ja joustavampi vanhempainvapaajärjestelmä.

- Eläkeuudistus puree työuran loppupäähän, opintotukiuudistus alkupäähän, joten olisi luontevaa katsoa, mitä voidaan tehdä työelämän keskellä. Työttömiin on jo suunnattu kiristäviä reformeja.

Työllisyysmenot iso rasite

- Näyttää siltä, että ensi vuoden kasvuennusteita ehkä vähän nostetaan, mutta karkea arvioni on, että se ei riitä alijäämää tasoittamaan, arvioi Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius. Työllisyysmenot ovat iso rasite julkisissa menoissa, mutta tarkasti Helenius ei ole laskenut sitä, mitä työllisyystavoitteesta jääminen tarkoittaa säästöinä. Hänen mielestään keskeistä olisi parantaa työpaikkojen ja työttömien kohtaamista, kuten Saksassa on tehty.

- Yhdysvaltain talouspoliittinen elvytyslinja, joka on alkamassa vuodenvaihteen jälkeen uuden presidentin myötä, saattaa synnyttää sellaista, mikä meitäkin vähän avittaa.

Hän ei ole veronkiristysten kannalla, päinvastoin.

- Ongelma syntyy siitä, että meillä on korkea kokonaisveroaste. Julkisten palveluiden tuottaminen on raskasta. Leikkauskeskustelu on hedelmätöntä, mutta siihen joudumme jos emme keksi, miten tuottavuus saadaan kohoamaan sillä puolella.

Ilmoita asiavirheestä