Ve­ren­so­ke­ri laskee yh­tei­sin as­ke­lin: "Lää­kä­ri on enemmän val­men­ta­ja, potilas määrää ta­voit­teet"

Seku vain.

Jari Kukkonen katseli vierestä, kun diabetesta sairastava sukulainen mittasi verensokeria. Hänkin päätti kokeilla.

Mittarilukemia seurasi lääkärikäynti ja lopulta tieto siitä, että hänkin on ollut diabeetikko tietämättään.

Kun sairaus oli todettu, Kukkonen totesi yhdessä lääkärin kanssa, että tavoite on hoitaa sitä mahdollisimman hyvin. Tavoitteet kirjattiin hoitosuunnitelmaan, joka on Rovaniemen terveyskeskuksen avain diabetespotilaiden tehokkaaseen hoitoon.

Paperille kirjattiin muun muassa verensokerin, verenpaineen ja painon tavoitelukemat.

"Kaukana olivat", Kukkonen kuvaa alkuaikojen tunnelmiaan. Hänen mielestään oli kuitenkin hyvä, että tavoitteet kirjattiin ylös.

"Aluksi tuntui aivan kuin olisi seinä vastassa. Mutta sitten piti vain yksi asia kerrallaan lähteä toteuttamaan niitä.".

Nyt, reilut kolme vuotta myöhemmin tavoitteet on saavutettu. Kukkosen mukaan käänne on tapahtunut viimeisen vuoden aikana, jolloin hän on muun muassa korjannut ruokavaliota entisestään. Lopulta hän lopetti myös tupakoinnin.

"Siitä tupakastahan sitä alussa marmatettiin joka kerta. Ja se kuuluu asiaan", Kukkonen sanoo.

35-vuotinen tupakoitsijan ura päättyi remonttihommista saatuun keuhkokuumeeseen. Silloin Kukkonen totesi, että tupakka maistuu niin pahalta, että enää ei tee mieli polttaa. Nyt Kukkonen myöntää paheksuvansa sekä rasvan syöntiä että tupakointia.

"Rasva oikein ällöttää", hän tunnustaa.

Uusi ote hoitotyöhön. Laatuvastaava terveyskeskuslääkäri Ilona Mikkola esittee prosessikaavioita, jotka terveyskeskuksessa on laadittu eri sairaustyyppien hoitoon. Kaavioita hyödyntävät sekä hoitajat että lääkärit.

Kuva: Tiia Haapakangas

Hoitosuunnitelmat ovat yksi esimerkki Rovaniemen terveyskeskuksen laatutyöstä, joka johti tänä vuonna vuoden laatuterveyskeskus-palkintoon. Kunnian myönsi valtimotautien laatuverkosto.

Rovaniemen ansioiksi luettiin aktiivinen kehittämistyö, laatumenetelmien hallinta, henkilökunnan aktivoiminen ja jatkuvasti paranevat hoitotulokset. Palkintoperusteissa kiitettiin muun muassa selkeiden tavoitteiden asettamista ja sitä, että potilaat on otettu mukaan kehittämiseen.

Laatuvastaava terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Ilona Mikkola kertoo, että saavutusten taustalla on uudenlainen ote hoitotyöhön.

"Ei ole enää nykypäivää, että lääkäri määrää. Lääkäri ja hoitaja ovat kansansairauksien hoidossa enemmänkin valmentajia ja tsemppareita, ja potilas saa määritellä tavoitteensa itse. Omahoito on niissä keskeistä", Mikkola sanoo.

Hänen mukaansa potilaan kanssa pitää keskustella siitä, mitkä tavoitteet ovat realistisia ja mihin omat rahkeet riittävät. Mikkola sanoo, että keskusteleva ja kuunteleva hoitotapa on lääkärin työssä melkoinen mullistus. Esimerkiksi koulutuksessa asiakasnäkökulmaa ei ole paljon painotettu.

"Nämä hoitosuunnitelmat ovat herättäneet ihan valtakunnallista kiinnostusta, ja meitä rovaniemeläisiä on pyydetty kertomaan niistä erilaisissa valtakunnallisissa lääketiedetapahtumissa useamman kerran", Mikkola sanoo.

Muita Rovaniemen laatutyön avaimia ovat esimerkiksi yhtenäiset prosessikaaviot, jotka tehdään tutuiksi niin lääkäreille, hoitajille kuin potilaillekin.

"Tavoite on yhdenmukaistaa hoito, niin että kaikki saavat samantasoista palvelua", palvelualuepäällikkö Kaisa Kuusela sanoo.

Systemaattista etsivää hoitotyötä on tehty verenpainepotilaiden hoidossa. Esimerkiksi reseptien uusimisten yhteydessä potilaita on pyydetty mittaamaan arvoja, ja tulosten perusteella hoitoa on korjattu, jos se on ollut tarpeen.

Samanlaisella järjestelmällisellä työllä on tartuttu eteisvärinän hoitoon ja onnistuttu ehkäisemään aivohalvauksia. Ilona Mikkola on laskenut, että torjutuksi on saatu kymmenen aivohalvausta, mikä on säästänyt kaupungin menoja 200 000 euron verran.