Venla Tuominen komentaa Usva-koiraansa niin lempeästi, että oikeastaan komentaa-verbi on aivan väärä valinta. Shetlanninlammaskoira menee, mihin 9-vuotias emäntänsä sen pyytää.
Tuominen ja Usva voittivat tänä keväänä agilityn 8-13-vuotiaiden juniorisarjan suomenmestaruuden.
Ensimmäistä kertaa Venla Tuominen kokeili lajia jo neljävuotiaana. Tytön perheessä on useita koiria. Tällä hetkellä niitä on viisi. Isä Janne Tuominen on harrastanut agilityä kaksitoista vuotta.
Ensimmäisiin agilityn SM-kisoihin Venla Tuominen osallistui kuusivuotiaana. Hän sai agilityliiton erityisluvalla käyttää kisassa avustajaa, joka auttaa häntä agilityesteiden numeroiden kanssa.
–Avustajaa ei lopulta tarvittu, isä kertoo.
Viime vuonna tuli hopeaa ja tänä vuonna mitali kirkastui.
Usva-koira on nyt jäämässä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Venla Tuomisella on uusi koira, shetlanninlammaskoira Oona, jota nuori harrastaja on alkanut kouluttaa pennusta saakka.
–Oona on nopeampi kuin Usva ja tottelee paremmin, Tuominen kertoo.
Uuden Oona-koiran kouluttamisessa on se etu, että kouluttaminen on aloitettu jo pienestä. Usva-koira oli jo aikuinen, kun siitä alettiin muokata agilitykoiraa.
Venla Tuominen harjoittelee koiriensa kanssa noin kolme kertaa viikossa. Hän kilpailee agilityssa ja ralli-tokossa.
Agilityn harjoitteleminen vaatii koiran ohjaajalta hyvää kuntoa ja juoksunopeutta.
–Tosin Usva-vanhuksen kanssa ei tarvitse juosta niin kovaa, kun se on jo aika hidas, Venla Tuominen toteaa.
Koiran kouluttamisessa pitää olla kärsivällinen.
–Koiraa pitää palkita hyvästä suorituksesta. Ihan aluksi ei saa vaatia liikaa. Kun koira alkaa oppia, niin sitten siltä voi vaatia enemmän, Takajärven koulua käyvä kakkosluokkalainen kertoo.
Onko lapsissa ja aikuisissa sitten eroa koiran kouluttajina ja agilityharrastajina? Janne Tuomisen mielestä on.
–Lasten kehonhallinta on parempi kuin aikuisilla. Lapsilla on enemmän aikaa paneutua koiran kanssa touhuamiseen. He jaksavat leikkiä eläimen kanssa, ja se luo hyvän suhteen koiraan, hän arvioi.
Ainakaan toistaiseksi agility ei ole erityisen suosittu laji lasten keskuudessa, vaikka lajia voi harrastaa minkälaisella koiralla tahansa.
–Harvoin tuon ikäisille lapsille hankitaan omaa koiraa, jonka kanssa harrastaa, isä tuumaa.
Venla Tuomisen tavoitteet ovat korkealla: jonain päivänä hän aikoo päästä kisaamaan Suomen maajoukkueeseen.
–Juniori-ikäisillä on Eurooppa Open -sarja. Ensimmäinen tähtäin voisi olla siellä, isä ehdottaa.