Pääministeri Petteri Orpon (kok.) toive, että Venäjän jäädytettyjä varoja saataisiin hyödynnettyä Ukrainan hyväksi, ei edistynyt Kööpenhaminassa. Kysymys oli esillä EU-maiden ja muiden eurooppalaisten huippukokouksissa.
– Seuraavaksi on äärimmäisen tärkeää edetä ripeästi Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämisen kanssa Ukrainan hyväksi. Näitä varoja hyödyntämällä Ukraina saisi riittävästi tukea vuosille 2026–2027, Orpo sanoi tiedotteessa.
Yksituumaisuutta ei kuitenkaan löytynyt, vaikka Ukrainan avun tarvetta painottamassa paikalla oli myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Belgian pääministeri Bart De Wever vaati Kööpenhaminassa muilta EU-johtajilta kirjallisia takeita siitä, että riski mahdollisesta Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä vakuutena Ukrainalle annettavalle lainalle jaetaan.
Suurin osa Venäjä-pakotteiden myötä jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista on Belgiassa sijaitsevan Euroclear-yhtiön hallussa.
EU-komissio kannattaa suunnitelmaa, jossa Venäjän varoista 140 miljardin käteisenä olevaa osuutta vastaava summa lainattaisiin Ukrainalle. Ukraina maksaisi lainan takaisin, jos Venäjä puolestaan maksaa sille aikanaan sotakorvauksia.
Järjestelyllä pyritään kiertämään oikeudellinen este toisen itsenäisen valtion varojen suorasta takavarikoinnista.
Unkari haraa vastaan
Unkarin pääministeri Viktor Orban asettui vastahankaan.
– Unkari ei hyväksy toiselle maalle kuuluvien rahojen ottamista, Orban sanoi kokouksen päätteeksi.
Hän toisti Unkarin vastustavan myös Ukrainan EU-jäsenyyttä, koska se hänen mukaansa "toisi sodan EU:n sisälle" ja maksaisi paljon rahaa, jota Orbanin mukaan tarvitaan EU-maissa.
Kokousta johtanut Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi, ettei Unkari voi yksin estää EU:n laajentumista, jota kaikki muut maat kannattavat. Valmisteluja tullaan joka tapauksessa jatkamaan.
– En salli yhden maan estää päätösten tekemistä koko Euroopan tulevaisuudesta, hän sanoi.
Zelenskyi arveli, että Orban haraa vastaan, koska hän on alakynnessä lähestyvissä vaaleissa.
Lähteenä myös AFP.