Venäjän opis­ke­lu vaihtui val­men­nus­töi­hin – ke­min­maa­lais­läh­töi­nen Mika Väärälä on me­nes­ty­nyt etenkin naisten jää­kiek­ko­val­men­ta­ja­na

Mika Väärälälle tuli peliuransa aikana Kemin jäähalli tutuksi paikaksi. Mika Väärälälle tuli peliuransa aikana Kemin jäähalli tutuksi paikaksi.
Mika Väärälälle tuli peliuransa aikana Kemin jäähalli tutuksi paikaksi.
Mika Väärälälle tuli peliuransa aikana Kemin jäähalli tutuksi paikaksi.
Kuva: Jouni Valikainen

Samuli Marjeta on osasyyllinen siihen, että keminmaalaislähtöisestä Mika Väärälästä tuli menestyvä jääkiekkovalmentaja. Niin ikään Keminmaassa syntynyt Marjeta houkutteli Väärälää Jääkiekkoliittoon töihin, vaikka miehellä oli  venäjän kielen opiskelut Jyväskylän yliopistossa vielä pahasti kesken.

– Liitto tarvitsi kahden vuoden projektiin työntekijää. Projekti piti sisällään muun muassa leirien ja turnausten järjestämistä nuorille ja lapsille. Tämän projektin myötä venäjän kielen opiskelu jäi taka-alalle ja se vaihtui ammattivalmentajan tutkinnon suorittamiseen.

Väärälä palasi Jyväskylään JYPin naisten SM-sarjan päävalmentajaksi kolmeksi vuodeksi. Liitossa työt jatkuivat Suomen tyttömaajoukkueen kartoittajana ja valmentajana.

– JYPissä saavutimme parhaimpana kautena SM-hopeaa. Blues oli ykkönen.

Mika Väärälän, 31, valmennustaidot oli huomattu Keski-Euroopassa. Vuonna 2012 hänen valittiin Itävallan 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkuevalmentajaksi ja naisten maajoukkueen kaksosvalmentajaksi. Maajoukkueiden ohella hän toimi Wienna Sabresin päävalmentajana.

– Wienna Sabres on yksi Keski-Euroopan kovimmista naisjoukkueista. Kahden vuoden aikana pelattiin Europeans women´s hockey leagueta ja voitettiin se kahdesti sekä kaksi kertaa Itävallan mestaruus. Hävisimme kahden vuoden aikana kolme peliä. Parhaat keskieurooppalaiset joukkueet pärjäisivät Suomenkin liigassa aivan hyvin.

Itävallasta valmentajan matka jatkui Unkariin 2016. Siellä hän toimi KMH Budapestin päävalmentajana ja Unkarin naisten maajoukkueen kakkosvalmentajana. Kotonaan jouluna käymässä ollut Lämäri-kasvatti jatkaa näissä kuvioissa ainakin tämän kauden.

– Jatko on auki. Minun pitää tarkkaan miettiä, onko minulla vielä tarpeeksi annettavaa unkarilaiselle naiskiekolle neljän kauden jälkeen ja miten se hyödyttää itseäni valmentajana, itävaltalaisen aviopuolisonsa ja lapsensa kanssa asuva Mika Väärälä sanoo.

Mika Väärälä on tehnyt pääosin töitä naisjääkiekon hyväksi. Seuraava joukkue voi silti olla joko miesten tai naisten tiimi. Valmentaminen ei ole Mika Väärälälle sukupuolikysymys.

– Olen menestynyt naisten joukkueiden valmentajana ja on aivan loogista, että minua kysellään edelleen naisten joukkueiden valmennustehtäviin. Peli on periaatteessa sama kun jättää taklaukset pois. Naistenkin puolella kaksinkamppailut ovat mielestäni lisääntyneet.

Mika Väärälän mielestä valmentaja saa helposti sanomansa naisjoukkueessa läpi.

– Pelaajat ovat kiinnostuneita teoriasta ja haluavat tarkkoja ohjeita. Miehet tykkäävät improvisoida enemmän. Yleinen uskomus on se, että naisille vaatimustason pitää olla matalampi, mutta asia ei todellakaan ole näin.

Unkarissa huippujääkiekko on valtiojohtoista. Maajoukkuepelaajat ovat täysammattilaisia, jotka voivat keskittyä itse lajiin.

– Maajoukkueen resurssit ovat mahtavat ja naiset nousivat A-sarjaan viime keväänä. Suuri ero Suomeen tulee vielä pelaajien määrästä. Viidestä kuuteen ketjua kamppailee Unkarissa varsinaisesta maajoukkuepaikasta. Nuoria naisia on tullut viime vuosina lisää kiekkoilun pariin, mutta kestää vielä vuosia ennen kuin he vahvistavat maajoukkuetta. Parhailla seuroillakin taloudelliset resurssit ovat kunnossa.

Mika Väärälän valmennusfilosofia  lähtee kannustamisesta.

– Kun saan pelaajan kiinnostumaan jääkiekosta niin, että hän alkaa etsimään tietoa ja ratkaisuja itse pelkän passiivisen ohjeiden kuuntelun sijaan, olen onnistunut.

Valmentajana haluan ohjata pelaajaa oikeaan suuntaan myös jääkiekon ulkopuolella.

Mika Väärälä on huolissaan Kemin jääkiekkoilun nykytilasta. Torniosta ovat viimeksi lähteneet maajoukkueisiin sellaiset nimet kuin Ville Pokka ja Jesse Puljujärvi.

– Täällä voivat nuoret pelata pihoilla ja pienillä kentillä. Tätä mahdollisuutta ei ole esimerkiksi Keski-Euroopassa. Osa valmentajista ja pelaajista ei usko omaan asiaan vaan miettivät, että etelässä kaikki on paremmin. Mahdollinen menestyminen ei ole paikkakunnan sijainnista kiinni ja jääkiekkoliitto kouluttaa ammattitaitoisia valmentajia.