Vaikka vieraiden kielten opiskelu on Suomessa tuntuvasti vähentynyt, joukosta erottuu myös yksi valopilkku: venäjän kielen suosio on suorastaan hypähtänyt kasvu-uralle.
Venäjän kasvanut suosio näkyy sen kirjoittavien ylioppilaskokelaiden määrissä, mutta vielä paljon selkeämmin sitä perusopetuksessa opiskelevien koululaisten määrissä. Opetushallituksen tilastojen mukaan venäjää luki viime vuosikymmenen puolivälissä noin 2 700 peruskoululaista, vuonna 2015 jo 8 200. Määrä on siis viimeisten kymmenen vuoden aikana yli kolminkertaistunut.
Elinkeinoelämästä on toistuvasti kantautunut viestejä venäjän kielen osaamisen tärkeydestä. Ovatko ne siis menneet perille?
Ainakin venäjän valitsemisesta on ilmeisesti karissut poliittinen leima, arvelee Opetushallituksesta eläkkeelle jäänyt opetusneuvos, venäjän kielen opetusta hyvin tunteva Anna-Kaisa Mustaparta. - Takavuosina jos Venäjältä kuului jotain ikävää, valinnat putosivat heti. Mutta ehkä venäjä ei enää ole niin suhdanneherkkä kieli.
Jonkin verran lukuihin vaikuttaa myös se, että Suomessa asuu entistä enemmän venäjänkielisiä. Kaikki eivät Mustaparran mukaan välttämättä aina puhu kotonaan paljoa venäjää eivätkä halua oman äidinkielensä ryhmään – tai sitten sellaista ei ole edes tarjolla.
Venäjä valitaan vanhempana
Venäjän kielen suosion kasvu sopii ajallisesti yksiin kielten opiskelun monipuolistamiseen tähdänneiden, jo loppuneiden hankkeiden kanssa. Mustaparta uskoo, että jos mitään uutta ei tehdä, tulevaisuudessa venäjän suosio saattaa taas jonkin verran laskea.
Tällä hetkellä meneillään olevissa kielten kärkihankkeissa tähdätään kielten opiskelun varhentamiseen, eikä Mustaparta usko, että ne erityisesti lisäisivät venäjän suosiota.
- Venäjä valitaan yleensä pikkuisen vanhempana. Vanhemmat pelkäävät valita sitä kovin nuorille lapsille, koska he pelkäävät kielen vaikeutta ja erilaisia kirjaimia sekä pitkää sitoumusta kielen opiskeluun. Koulut taas pelkäävät aloittaa venäjän ryhmiä, koska ne ovat aika pieniä ja ajatellaan, että jos joku muuttaa pois ja ryhmä pienenee, uusia ei saada tilalle. Venäjä pärjää helpommin lyhyenä valinnaiskielenä.
Kun on selvitetty sitä, millaisiin oppimistuloksiin peruskoululaiset yltävät eri kielissä samalla tuntimäärällä, on todettu, että saksassa päästään yleensä jonkin verran pitemmälle kuin ranskassa ja venäjässä. Venäjän kynnyskysymykset liittyvät Mustaparran mukaan yleensä erilaiseen kirjaimistoon.
Kun kynnyksen yli on päästy, indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvasta venäjästä löytyy paljon tuttua.
- Jos mennään indoeurooppalaisten kielten ulkopuolelle, vaaditaan huomattavasti pitempi opiskeluaika, että päästään samalle tasolle. Kiina, arabia tai japani ovat ihan eri luokkaa.