Valtio on Venäjän ykköspahis, jota jopa järjestäytynyt rikollisuus tottelee.
Rikolliset puolestaan ovat nyky-Venäjällä yhteiskunnan huipulla, sillä valtio tekee yhteistyötä alamaailman kanssa. Yhteistyö sujuu, koska se hyödyttää molempia osapuolia.
Venäjää on mielenkiintoista tarkastella järjestäytyneen rikollisuuden silmin, kuten brittitutkija Mark Galeotti tekee teoksessaan Voima ja valta - Venäjän mafia Kremlin suojeluksessa. Galeotti käy ansiokkaasti ja mukaansatempaavasti läpi gangstereiden ja valtion välisten suhteiden muutokset 1700-luvulta aina nykypäivään.
Alamaailma sopeutuu
Järjestäytyneellä rikollisuudella on tapana löytää tiensä paikkoihin, joita valtio ei pysty täysin kontrolloimaan.
– Etenkin Stalinin vankileireillä oli merkittävä vaikutus alamaailman kulttuurin muotoutumiseen. On hämmästyttävää, miten muuntautumiskykyiseksi rikollinen alakulttuuri on osoittautunut vuosien saatossa, Galeotti tiivistää.
Galeotti tutkii aihettaan jo kolmatta vuosikymmentä. Aihepiirin tuntemuksen syvyys tulee esille yli 400-sivuisen teoksen lukuisissa yksityiskohdissa ja tarinoissa. Kirjasta löytyy useita raakuudessaan puistattavia kertomuksia. Galeotti kertoo joutuneensa välillä miettimään, kuinka paljon kuullusta on totta, liioiteltua tai muuten vaan valhetta. Usein kerrottu osoittautui kuitenkin täydeksi todeksi.
Puheliaat gangsterit
Galeotti ei turvallisuussyistä udellut haastattelemiltaan gangstereilta operatiivisia asioita, vaan keskittyi näiden toimintatapoihin yleisemmällä tasolla.
Moni gangsteri kertoi hänelle työstään mielellään, jopa imarreltuna. Ja miksi he eivät olisi kertoneet, sillä Venäjällä etenkin korkean tason rikollisten selusta on turvattu. Suojelu, slanginimellä krysha eli ”katto", toimii erinomaisesti.
Galeottin mukaan gangsterit eivät kuitenkaan johda nyky-Venäjää. Kirjailija muistuttaa, että Venäjällä on myös paljon rikollisuuden vastaiseen taisteluun aidosti sitoutuneita poliiseja, tuomareita ja aktiivisia kansalaisia.
Putinin rikolliset diilit
Presidentti Vladimir Putin puhui kovin sanoin lain ja järjestyksen puolesta päästyään valtaan vuosituhannen vaihteessa.
Putin on Galeottin mukaan kuitenkin osoittanut pystyvänsä tekemään yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Hän on käytännössä muovannut järjestäytynyttä rikollisuutta.
– Pietarissa hän teki diilejä rikollisten kanssa jo ennen presidenttiyttään. Hän tienasi 1990-luvulla pikkurikollisten avulla kuten moni muukin virkamies.
Putin kävi kautensa aluksi läpi yhteiset pelisäännöt rikollisten kanssa, selvitti heidän ja poliisin välisen työnjaon.
– Gangstereita kehotettiin ottamaan taloudellinen hyöty urheilutapahtumista jo etukäteen esimerkiksi rakennusprojektien kautta. Kisavierailta ei saanut varastaa, ja esimerkiksi heille myytävien huumeiden tuli olla hyvälaatuisia.
Urheilutapahtumien sujuminen osoittaa, että valtio pystyy halutessaan käskyttämään gangstereita.
Putinin seuraaja ratkaiseva alamaailmalle
Galeotti ei kuitenkaan usko, että Putin henkilökohtaisesti tuntee alamaailmaa erityisen hyvin. Putin on tekemisissä enimmäkseen oligarkkien, pankkiirien ja vastaavien kanssa.
Venäjän alamaailman tulevaisuus riippuu Galeottin mukaan pitkälti Putinin valtakautta seuraavasta poliittisesta johdosta, Putinin seuraajasta.
Kirja julkaistaan venäjäksi huhtikuussa. Galeotti ei usko kirjan sisällön shokeeraavan venäläisiä. Ulkomaalaisen toteamat asiat saavat Venäjällä kuitenkin yleensä aina erilaisen tulkinnan kuin venäläisen sanomat.