Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on pahoitellut pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) taannoisia ruotsalaiskommentteja Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisesta.
Puheenvuorot nousivat esille juhannuksen alla järjestetyissä Kultaranta-keskusteluissa, joissa eräät ruotsalaiskeskustelijat olivat sitä mieltä, että Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ei nykytilanteessa kutsuttaisi Ruotsiin. Presidentti Sauli Niinistö tapasi Putinin tämän kuun alussa Kultarannassa.
Pääministeri Sipilän mukaan ruotsalaiskeskustelijoiden esittämät näkemykset eivät vastanneet maan johdon linjaa. Ruotsin pääministeri soitti Sipilälle juhannuksena "tyypillisen vartin mittaisen puhelun".
- Hän halusi tähdentää, että Ruotsin hallitus antaa täyden tuen Suomen toimille ja Venäjä-politiikalle ja myös tälle tapaamiselle, Sipilä sanoi Porissa SuomiAreenalla.
Sipilä kertoi, että Ruotsi tukee kaikkia niitä toimia, joilla yritetään parantaa Venäjän kanssa käytävää keskusteluyhteyttä. Suomen valitsema linja saa Sipilän mukaan hyväksyntää laajemminkin.
– Kukaan ei ole moittinut Suomea yhdessäkään kokouksessa siitä, että me olemme tietoisesti lisänneet dialogin määrää kuitenkin kunnioittaen näitä yhteisiä sanktioita.
Porin Kauppatorin täyttänyt yleisö pääsi kuulemaan myös pääministerin näkemykset turvallisuuspolitiikasta ja Itämeren tilanteesta. Hiljattain julkistetussa turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa ei voi sulkea pois. Sipilä huomautti, että selonteko ja sitä ennen tehty Nato-selvitys ovat rehellistä tekstiä tilanteesta, jossa eletään.
- Kyllä se tosiasia on, että Itämeren alueella jännitys on kiristynyt, ja presidentti Niinistö esimerkiksi on nostanut esille nämä pimeänä lentävät lentokoneet, jotka ovat jo tietyissä tilanteissa uhanneet siviililiikennettä.
Sipilä huomautti, että asioiden tulisi muuttua ennen vakavia seurauksia.
- Jos käy niin, että tapahtuu onnettomuus, se saattaa eskaloitua arvaamattomalla tavalla.
Sipilä muistutti, että Suomea ei uhata sotilaallisesti.
- Mutta rehellisesti on tuotava esille, että paljon on tapahtunut Sotshin olympialaisten jälkeen.
Turvallisuustilanteen kiristyminen ei ole muuttanut keskustan kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Sipilä toisti jälleen, että jäsenyys ei nyt ole ajankohtainen, mutta liikkumavara tulee säilyttää. Mikäli valtiojohdon käsitys asiasta muuttuisi, Natoon liittymisestä tulisi järjestää kansanäänestys.
EU on hiljattain jatkanut erilaisia Venäjän vastaisia pakotteitaan. Sipilä korosti edelleen, että Suomi seisoo yhä pakotteiden ja EU:n yhteisten päätösten takana.
Pakotteista luopumisen ehtona on, että Itä-Ukrainan taistelut lopettavaa Minskin sopimusta tulee ensin noudattaa.
Ilmapiiri on aste asteelta alkanut lämmetä siihen suuntaan, että pakotepolitiikkaa saatetaan tarkastella uudelleen ja pakotteista voitaisiin pikku hiljaa päästä eroon.
– Tässä on toiveita siitä, että vuoropuhelu lisääntyy. Se on ehdoton edellytys sille, että tilanne lähtee ratkeamaan, Sipilä sanoi.
Hän piti vasta päättynyttä Naton huippukokousta merkkinä siitä, että sekä idässä että lännessä halukkuus vuoropuhelun lisäämiseen on kasvanut.