1990-luvun ennätyslaman jälkeen lähes 370 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, mikä oli tuolloin yleinen siunailun aihe. Samanlaiseen siunailuun on taas syytä.
Yksityishenkilöiden luottotiedoista rekisteriä pitävän Asiakastieto Oy:n mukaan vanha, 1997 tehty ennätys rikkoutui viime kesänä. Nyt maksuhäiriömerkintä löytyy 372 800:lta eli joka kymmenenneltä aikuiselta suomalaiselta (LK/PS 24.9.). Todellinen luku on vieläkin suurempi, sillä Asiakastiedon luvut perustuvat tiedonjakokoriin, missä on mukana vain osa kulutusluottoja myöntävistä tahoista.
Uusi ennätys ei jää pitkäikäiseksi. Kulutusluottoa hakevista kymmenellä prosentilla on ongelmia luoton maksamisessa, muttei vielä maksuhäiriömerkintää. Heistä arviolta puolet saa sellaisen vuoden sisällä.
Lappilaiset eivät erotu muista suomalaisista edukseen tässä asiassa. Lappi on maan kolmanneksi maksuhäiriöisin maakunta Päijät-Hämeen ja Uudenmaan jälkeen.
Ilmiöön löytyy selitys luottojen suuresta valikoimasta ja helposta saatavuudesta. Tarjolla on normaalien pankkilainojen lisäksi pikavippejä sekä laaja kirjo erilaisia verkkokauppa- ja kulutusluottoja. Moni maksuhäiriöinen onkin auki moneen suuntaan.
Vaikka velkamäärä ei olisi iso, maksuhäiriömerkinnästä koituu isoja harmeja. Merkintä voi estää jopa vakuutuksen ja puhelinliittymän saannin.
Velkakierre väijyy usein niitä, jotka elävät maksukykynsä rajoilla. Kierteen voi laukaista yllättävä menoerä, lomautus, työttömyys, sairastuminen tai parisuhteen päättyminen. Joskus siihen ei tarvita muuta kuin valtion talousahdinko, jolla on taipumus nostaa pakollisia veroja ja maksuja, muttei palkkoja.
Maksuhäiriö uhkaa harvoin sitä, joka ottaa velkaa harkiten, laittaa osa palkasta säästöön pahan päivän varalle, maksaa velkansa ajallaan ja reagoi heti lompakkomuutoksiinsa ottamalla yhteyttä velkojiinsa ja sopimalla uusista maksujärjestelyistä. On hyvä huomioida, että näin myös valtaosa suomalaisista toimii.
Yhteiskunta ei voi estää kansalaisten ylivelkaantumista, mutta se voi tehdä siitä nykyistä vaikeampaa. Suomesta puuttuu yhä positiivinen luottorekisteri, jonka avulla luotonantaja voi tarkistaa luotonhakijan luottotiedot. Rekisteri on käytössä yli 20 EU-maassa, myös Ruotsissa. Suomessa se on törmännyt tietosuojakysymyksiin, jonka voisi kuvitella olevan pieni ongelma niiden ongelmien rinnalla, joita ylivelkaantunut joutuu elämässään kokemaan.