Joukkuemitalit aikuisten sarjoissa ovat tiukassa, ainakin kun puhe on keilailusta. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Veitsiluodon Keilaajat nousi kahdesti viisimiehisjoukkueena SM-mitaleille, kun se saavutti 1984 hopeaa ja 1989 pronssia. VeiKein Risto Kallinen heitti SM-liigan historiassa ensimmäisenä 300 pisteen sarjan Tampereen finaalien pronssivuonna 1989.
Rytikarin keilahalli ei ollut vierasjoukkueiden suosiossa. Keilahalli-nimitys antaa hieman väärän kuvan Luotolan talossa sijaitsevasta keilailupaikasta. Veitsiluoto Oy rakensi talon kellaritiloihin vuonna 1967 kaksirataisen kilpailu- ja harjoituspaikan eli samana vuonna jolloin Veitsiluodon Keilaajat perustettiin.
SM-joukkuekisoissa ratojen pieni takaosa oli liki täynnä jo pelkästään heittäjistä. Tietenkin sinne piti mahtua myös kotijoukkueen kannattajia.
–Hallissa kaikui kisojen aikana kannattajien kova kannustushuuto ja ilma oli sakeana tupakansavua, mikä häiritsi etenkin vierasjoukkueita. Mäkihypyn olympiavoittaja Veikko Kankkonen oli mukana keilaamassa lahtelaisjoukkueessa. Mies sanoi, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun hän tulee Rytikarin halliin. En ainakaan muista, että olisimmeko hävinneet yhtään sarjapeliä Rytikarissa, Veitsiluodon Keilaajien nykyinen puheenjohtaja Martti Koskela kertoo.
Etelä-Suomen seurojen painostuksessa SM-tason joukkuekisoja ei enää voinut järjestää kaksirataisella keilahallilla.
–Olimme sarjassa ainoa pohjoissuomalainen joukkue, joten meidän oli halvempaa mennä etelään keilaamaan kuin kaikkien muiden joukkueiden tulla Kemiin. Sarjassa oli mukana 16 joukkuetta, joten kisat käytiin isoissa halleissa. Muut seurat osallistuivat matkakustannuksiimme, mikä olikin viisas ratkaisu, Koskela kertoo.
Rytikarin keilahallin ovet ovat edelleenkin auki seuran keilaajille. Vuosien saatossa käyttö on jäänyt VeiKein heittäjillä vähäiseksi. Kemin Karjalahdella sijaitsee 12-ratainen uudenaikainen keilahalli.
–Rytikarin radat ovat harjoituskäytössä nykyään ehkä kerran viikossa. Kilpailuja siellä ei ole järjestetty pitkään aikaan. Toki hallilla hiotaan ja porataan keilapalloja, Martti Koskela kertoo.
Veitsiluodon Keilaajat on saman ongelman edessä kuin monet muut seurat. Nuoriso ei ole lähtenyt mukaan seuratoimintaan.
–1970-luvulla meillä oli rekisteröityjä keilaajia kuutisenkymmentä. Joukkuekilpailun karsinnan taso oli seuran sisällä kova. Kymmenkunta keilaajaa kisasi tasaisesti viidestä kisapaikasta. Nykyisin rekisteröityjä pelaajia on 24, Koskela sanoo.
Kemissä nuoret kyllä harrastavat keilailua. Harrastus on lisääntynyt Kemin uusitun keila- ja tennishallin myötä. Nuoret ovat ottaneet etenkin hohtokeilauksen omaksi asiakseen..
–Meidän pitäisi saada nuorille taitava nuorehko vetäjä, joka on samalla aallonpituudella heidän kanssaan. Sitä kautta nuoria voisi tulla mukaan myös kilpa- seuratoimintaan. Kemissä on kehittynyt taitavia nuoria pelaajia kuten Juha Ollonqvist ja Tuomas Seppi. He yrittävät nyt nostaa Oulun Palloseuraa SM-liigaan.
Martti Koskela on VeiKein menestynein keilaaja. Hän on keilailun joukkuekisan maailmanmestari ja Eurooppa Cupin mestari eli nykyinen Euroopan mestari. Hän keilasi myös kahtena peräkkäisenä vuotena henkilökohtaisen kisan Suomen mestariksi.
Omalta uraltaan hän nostaa pariinkin otteeseen esiin Erkki Keinäsen ja Raimo Nivan.
–Keinäsen Erkki houkutteli Luotolan kerho-ohjaajat tutustumaan keilailuun. Minä ja muutama muukaan ei päässyt siitä enää irti. Nivan Raimo puolestaan toi Veitsiluodon Keilaajien ohjelmaan ympärivuotisen harjoittelun. Lenkkeily ja lihaskunnosta huolehtiminen olivat tärkeä osa harjoittelua. Itse heittotekniikkaan löytyi salilta paljon opettajia, Martti Koskela kertoo.
Koskela alkoi keilata tosissaan 15-vuotiaana. Myöhemmässä vaiheessa hän toimi Rytikarin keilahallin hoitajana ja asui muutaman vuoden hallin yläkerrassa.
–Olin tehtaalla päivätöissä ja illat keilahallin hoitajana. Veitsiluoto Oy suhtautui hienosti keilaamiseen. Se myönsi kilpailumatkoihin palkallisen vapaan, kun kyse oli Suomen edustamisesta kansainvälisissä kisoissa.
Koskela on heittänyt keilaajan unelmasarjan 300 pistettä eli kaksitoista kaatoa putkeen neljä kertaa.
–Tulostaso on yleisesti noussut, mutta myös välineet ovat kehittyneet. Nykyiset radanhoitokoneet tekevät tasaista jälkeä ja palloissa on enemmän iskua. Jos 1970-luvulla sai kilpailujen keskiarvoksi 200, oli jo lähellä maaottelupaikkaa, yhä mestariluokassa keilaava mies kertoo.
Myös Martin poika Timo Koskela menestyi keilailussa. Hän pääsi nuorten maajoukkueeseen, mutta opinnot veivät voiton hienosta harrastuksesta.
Stora Enso Oy on edelleenkin tukemassa Veitsiluodon Keilaajien toimintaa.
–Stora Enso maksaa keilahallista koituvat juoksevat kulut. Me keilaajat puolestaan huolehdimme omalla työpanoksellamme, että koneet ja radat pysyvät kunnossa.
Veitsiluodon Keilaajat viettää 50-vuotispäiviään juhlakisojen merkeissä. Kuusi viikkoa kestävän kisan ensimmäinen lähtö oli Kemin keila- ja tennishallilla 17.10. Finaali heitetään 25.11.
Veitsiluodon Keilaajat
Perustava kokous 11.1. 1967: Johtokuntaan valittiin Oiva Vainio (pj.), Seppo Linnas, Hannu Mäyrä, Paavo Selin, Toivo Saresvaara ja Tauno Partanen (siht.). Aimo Manner, Aimo Viitala ja Antti Pietilä valittiin varajäseniksi. Muut perustajajäsenet olivat Raimo Holland, Eero Martiskainen, Matti Salo, Pauli Timonen, Seppo Nissinen, Pentti Hiltula, Matti Laitinen, Kaarlo Kuoppala, Marja-Leena Sergejeff, Raija Pääkkönen, Riitta Järvisalo, Juhani Kiviharju ja Juhani Mähönen.
Yhdistyksen varsinainen perustamispäivä oli 8.8.1967.
Puheenjohtajat: Oiva Vainio, Paavo Selin, Jukka Aarra, Seppo Nikurautio, Erkki Keinänen, Raimo Niva, Topi Tikkala, Aimo Flink, Pauli Halttu, Martti Koskela, Heikki Koskela.
Sihteerit: Tauno Partanen, Erkki Keinänen, Pentti Kyllönen, Veijo Kyllönen, Esko Leskinen, Pauli Halttu, Hilkka Mäkinen, Matti Aho, Jorma Hipsi, Heikki Koskela.
Nykyinen johtokunta: Koskela Martti (pj.), Heikki Koskela (siht.), Jorma Hipsi, Matti Herrala, Tauno Roivainen, Antti Pietilä, Pauli Halttu, Jukka Herrala.