Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen perustaman kansalaispuolueen ja vanhan puolueen eli keskustan välillä syntynee kilpailua vasta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Joulukuussa puoluerekisteriin lisätyn kansalaispuolueen lehdistötilaisuudessa perjantaina puhunut Väyrynen muistutti, ettei kansalaispuolue aio osallistua kuntatason politiikkaan. Väyrysen oma kuntavaaliehdokkuus on hänen mielestään vielä auki, vaikka keskusta suhtautuu siihen penseästi.
Keskustassa tilannetta seurataan kummissaan.
- Tilanne on Väyrysen osalta koominen: puolueen kunniapuheenjohtaja haluaa toimia sekä vanhassa että uudessa perustamassaan puolueessa, puoluesihteeri Jouni Ovaska kirjoitti sähköpostissaan STT:lle.
Asiantuntijoilla Venäjä-yhteyksiä
Kansalaispuolueen asiantuntijoina on useita Venäjä-yhteyksistään tunnettuja henkilöitä. Jarmo Ekman kertoo Facebookissa työskentelevänsä Donetskin kansantasavallan lehdistökeskuksen lehdistösihteerinä. Kansainvälinen yhteisö ei tunnusta Itä-Ukrainan separatistien kansantasavaltaa valtioksi.
- Meillä on hyvin eri tavoin ajattelevia, erilaista asiantuntemusta edustavia ihmisiä, sanoo Väyrynen.
Väyrynen sanoo, ettei ole koskaan tavannut Ekmania. Häntä suositeltiin asiantuntijaksi.
- Hän on tiedostusalan asiantuntija ja tuntee Ukrainan tilannetta siitä näkökulmasta, mitä Donetskin hallinto edustaa.
Puolueen asiantuntijoihin kuuluvat myös Akseli Erkkilä , joka on Suomen Sisun Lapin piirin varapuheenjohtaja sekä Jukka Davidsson . Ilta-Sanomien mukaan Davidsson oli puhujalistalla Pietarissa kevään 2015 konferenssissa, jossa Euroopan äärioikeistopuolueet ilmaisivat tukensa Venäjän presidentti Vladimir Putinille ja tämän Ukraina-politiikalle.
Vaikka Väyrynen pitääkin Krimin liittämistä Venäjään laittomana, Suomen olisi päästävä eroon Venäjä-pakotteista.
- Venäjän markkinat ovat tärkeät varsinkin maitotuotteiden kannalta. Meiltä vietiin suurin osa maitorasvasta Venäjälle hyvällä hinnalla ja sille on ollut vaikeaa löytää uusia korvaavia markkinoita.
Helsinki
Kansalaispuolueen perustaja Paavo Väyrynen (kesk.) haluaisi saada aikaan keskustelua euroalueen ongelmien ratkaisemisesta.
- Parasta olisi, että löytyisi eurooppalainen ratkaisu niin, että kaikki euroalueen maat ottaisivat uudelleen käyttöön kansalliset valuutat tai niin, että osa euroalueesta irtautuisi. Suomen pitäisi olla näiden maiden joukossa, Väyrynen sanoo.
Väyrynen keräsi viime vuonna euroeroa vaativaan kansalaisaloitteeseen yli 53 000 allekirjoitusta. Kansalaisaloitteen tie tyssäsi kuitenkin marraskuussa perustuslakivaliokuntaan, jonka mukaan Suomen kansainväliset sitoumukset on rajattu kansalaisaloitteen ulkopuolelle.