Suomalaisten varallisuus kasvaa tai supistuu asunnon mukana, sillä yli kaksi kolmasosaa suomalaisten omaisuudesta on asunnoissa kiinni. Tulevaisuudessa varallisuuserot ovat kasvamassa, koska kaupungistuminen repii hintaeroa eri puolilla maata sijaitsevien asuntojen välille.
- Suomalaisten nettovarallisuus on aika hyvin seurannut asuntojen hintakehitystä viimeisen 20 vuoden aikana, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti sanoo.
Tällä vuosikymmenellä asuntojen reaalihinnat ovat nousseet Mäki-Fräntin mukaan vain Helsingin keskustan ympärillä sekä eräillä muilla seuduilla pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Useimmilla alueilla reaalihinnat ovat laskeneet. Reaalihinnalla tarkoitetaan asuntohintojen nimellistä muutosta korjattuna kuluttajahintojen muutoksella.
- Aikaisemmin asuntojen hinnat kehittyivät tasaisemmin joka puolella maata. Asunnon osto oli turvallinen ja järkevä teko kotitalouden varallisuuden kertymisen kannalta koko maassa, nyt ehkä pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, Mäki-Fränti sanoo.
Samalla tällä vuosikymmenellä muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entisestään vähentynyt ja harvojen voittajien muuttovoitot ovat kasvaneet.
- On helppo ennakoida, että eriytyminen jatkuu. Kasvavalla uralla olevien kaupunkien suhteellinen asema vahvistuu, kun niihin muuttaa nuorta perustervettä väestöä, muuttoliiketutkija Timo Aro sanoo.
Aro sanoo, että väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa.
Asuntojen hintaerot kasvussa
Asunnon arvoon liittyvä varallisuuden muutos ei välttämättä häiritse perhettä, jonka asunnon arvo laskee lainamäärän alle. Ongelmalliseksi tilanne muodostuu, jos esimerkiksi tehdaspaikkakunnan ainoa merkittävä työllistäjä lopettaa.
- Silloin voi olla pakko vaihtaa työpaikkaa ja paikkakuntaa, mutta asunnosta ei välttämättä pääse eroon järkevään hintaan, Mäki-Fränti sanoo.
Jos ennen maaseudun omakotitalon myymällä sai kaupungista kolmion, nyt raha voikin riittää vain yksiöön. Nyt vanha kerrostalo maksaa Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä keskimäärin noin 4 200 ja Turussa 1 900 euroa neliöltä. Itä- ja Pohjois-Suomessa omakotitalosta saa keskimäärin noin 1 300 euroa neliöltä.
Yhä useampi nuori haluaa kaupunkiin
Nuoret ja nuoret aikuiset ovat entistä halukkaampia muuttamaan, Aro sanoo. Korkeampi koulutus kasvattaa muuttoalttiutta.
- On laajamittaisen ilmiön vaara, että maaseudulle jää alhaisemman koulutuksen hankkineet, mikä entisestään kärjistää eroja, Aro sanoo.
Kaupungistuminen ei ole uusi ilmiö, mutta Aron mukaan aiemmin vuosikymmenien ajan julkiset palvelut laajenivat, mikä mahdollisti kouluttautumisen jälkeisen paluumuuton kotiseudulle.
- Nykyään valmistumisen jälkeen yhä useampi jää kaupunkiseudulle tai muuttaa suurten kaupunkiseutujen välillä, Aro selittää muutosta.
Aron mukaan niin moni asia voimistaa suurten kaupunkien kasvua, että asuntojen hinnoista johtuva varallisuusero kasvavien ja supistuvien alueiden välillä tulee kasvamaan. Finanssikriisin jälkeen työpaikat ovat syntyneet erityisesti kaupunkien palveluyrityksiin ja nuoria houkutteleva koulutus on keskittymässä kaupunkeihin.
- Seuraava iso yhteiskunnallinen keskustelu tulee varmaan liittymään asunto- ja kiinteistövarallisuuteen, Aro sanoo.
http://www.stat.fi/til/ashi/2016/09/ashi_2016_09_2016-10-28_tau_002_fi.html
Jos 35–44-vuotiaana kotitalouden nettovarallisuus on yli 109 300 euroa, se omistaa enemmän kuin puolet samanikäisistä. Varakkaimmillaan suomalaiset ovat 65–74-vuotiaina, jolloin rikkaampaan puolikkaaseen päästäkseen kotitalouden nettovarallisuuden pitää olla yli 186 700 euroa. Samassa ikäluokassa kotitalous sijoittuu rikkaimpaan kymmenykseen yli 569 000 euron omaisuudella.
Tilastokeskuksen viime vuonna julkaisemat tuoreimmat luvut suomalaisten varallisuudesta ovat vuodelta 2013. Nettovarallisuudessa varoista on vähennetty velat.
Vuoteen 1994 verrattuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on noussut noin kuusi prosenttiyksikköä. Rikkain kymmenys omistaa noin 45 prosenttia nettovarallisuudesta. Köyhin kymmenys omistaa alle seitsemän prosenttia nettovarallisuudesta.
Kotitalous kuuluu rikkaimpaan kymmenykseen, jos sen nettovarallisuus on yli 458 700 euroa. Rikkain kymmenys erottuu omistamalla selkeästi muita enemmän pörssiosakkeita, noteeraamattomia osakkeita ja rahasto-osuuksia.
Asunnot muodostivat suomalaisten varallisuudesta noin 69 prosenttia, kun lasketaan yhteen pääasialliset asunnot, vapaa-ajan asunnot ja sijoitusasunnot.
- Suomalaiset ovat ostaneet asuntoja, koska ovat huomanneet sen olevan pitkällä aikavälillä järkevä tapa kerryttää varallisuutta. Omistusasuminen on myös ollut ihanne, jota valtio on tukenut suhteellisen avokätisesti, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti.
http://www.stat.fi/til/vtutk/2013/vtutk_2013_2015-04-01_tau_001_fi.html