Tango pitää pintansa suomalaisten seuratanssijoiden lempitanssina. Siitä yhtä mieltä ovat tanssiseura Swengijengin aktiivit. Vaikka nykytanssijat saattavat hallita jopa kaksikymmentäkin lajia on tango se, joka saa tanssilattian täyttymään.
- Me suomalaiset pidämme melankolisesta tunnelmasta ja draamasta, pitkän linjan tanssiharrastaja Juha Tulkki toteaa.
Seuran tiedottaja Sisko Oinas kertoo, että tangolla on Suomessa pitkät perinteet. Wanhaa Tangoa on Suomessa tanssittu yli sata vuotta.
Tanssinohjaaja Kimmo Koskela nostaa esiin myös foksin, joka muistuttaa askeliltaan tangoa. Tanssityyleissä on eroa.
Humppa taas on iloinen suomalainen perustanssi, mutta sitä soitetaan lavoilla vähän.
- Moni tanssii humppaa buggin askelilla, tietää Koskela.
Videolla Kimmo Koskela kertoo, millainen tanssi fusku on:
Kimmo Koskelan mukaan samanlaista tanssilavakulttuuri ei löydy muualta kuin Suomesta.
- Ruotsalaisten tanssilavakulttuuri on erilainen. Siellä lajivalikoima on suppeampi. Lavalla tanssitaan vain buggia tai ruotsalaista foxia, jotka kumpikaan eivät ole samanlaisia kuin suomalaiset vastaavat.
Svengijengiläiset kertovat, että ulkomaalaiset tanssinharrastajat hämmästyvät huomatessaan, kuinka monella eri tanssityylillä suomalaislavoilla pyörähdellään.
- Meidänkin porukastamme suurin osa tanssii noin kahtakymmentä eri lajia. On paljon muitakin lajeja kuin valssi, humppa, foxi ja tango. Tosin niilläkin pärjää tanssilavoilla, ja voi tanssia kaikki kappaleet läpi.
Swengijengin kursseilla opetetaan noin kahtakymmentä eriä tanssilajia.
- Harrastus vie mennessään. Ensin opetellaan foxi ja sitten halutaan oppia lisää, toteaa Jorma Hiltunen , tanssiseuran varapuheenjohtaja.
Kimmo Koskela toteaa, että ennen tanssimaan opeteltiin kotona. Äidit neuvoivat poikiaan seuratanssien saloihin.
- Nykyään se on aika harvinaista. Me seuraihmiset yritämme ylläpitää ihmisten tanssitaitoja, Koskela sanoo.
Tanssilavojen musiikkitarjonta on laajentunut, ja yhden illan aikana todellakin voi päästä tanssimaan kahdellakymmenellä erilaisella eri musiikkiin sopivalla tyylillä. Kimmo Koskelan mielestä seuratansseja voi tanssia myös niin sanotun nuorisomusiikin tahtiin.
- Mielikuvitus on rajana, miten ja millaiseen musiikkiin haluaa askeliaan soveltaa. West Coast Swing tai Lindy Hop ovat mainoita tällaiseen musiikkiin.
Swengijengin keski-ikä on noin 50 vuotta. Lisää nuoria kaivattaisiin mukaan toimintaan. Etelä-Suomessa tai jo Oulussa seuratansseja harrastavat myös nuoremmat.
23-vuotias Tiia Karhi lähti kansalaisopiston tanssikursseille 2009. Hänen vanhempansa harrastavat tanssimista myös.
Oman ikäisten tanssittajien vähyys ei haittaa Karhia. Iällä ei ole merkitystä parketilla.
Tanssiväki käy kesäisin pyörähtelemässä Keminmaan Pohjanrannassa ja Tervolassa Suukosken keitaalla. Juha Tulkki kertoo, että tanssien perässä voidaan ajaa hyvinkin jopa 500 kilometriä päiväseltään.
Talvisin käydään Oulussa, Rovaniemellä ja Haaparannalla.
- Täällä on niin pöljästi, että kahden sadan kilometrin säteellä kaikki tanssit ovat lauantaina. Etelämpänä niitä on pitkin viikkoa, Tulkki vertaa.
- Jos tansseja olisi perjantaisin ja lauantaisin, niin ihan varmasti riittäisi tanssijoita, uskoo Koskela.
Swengijengin ilmaiskurssit
Meri-Lapin Seuratanssijat Swengijengi järjestää helmikuussa kaikille ilmaisia tutustumiskursseja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.
Kursseja järjestetään sunnuntaisin Kemin Pirtin tanssisalissa kello 17–17.55.
Lajit: fusku 12.2., valssi 19.2. ja foksi 26.2.
Kurssille voi tulla yksin, aiempaa kokemusta ei tarvita.