Kiky eli kilpailukykysopimus aiheuttaa valtiolle lähes 2 miljardin alijäämän, jonka kattamiseksi on joko otettava uutta velkaa tai leikattava palveluita – luultavasti molempia. Vasemmistoliitto oli siis yksin oikeassa vastustaessaan kikyä ja siihen liittyviä lakimuutoksia eduskunnassa viime syksynä. Tämä käy ilmi talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuussa julkaisemasta raportista. Sen viesti on yksiselitteinen: suunniteltuja säästöjä ei saada, mutta lisäleikkaustarve tulee ja velanoton tarve kasvaa.
Kahden miljardin aukko syntyy tuloveronkevennyksistä ja 1,3 miljardin sosiaaliturvan muutoksista. Hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat olleet vaitonaisia leikkaustarpeesta kuntavaalien alla. Kuitenkin alijäämän voi käytännössä kattaa vain lisävelalla ja leikkauksilla. Vasemmistoliiton Lapin piirihallituksen jäsen Maria Peltonen hämmästelee hallituksen logiikkaa:
– Miten minun kaltaiseni nuoriso-ohjaajan palkaton työajanpidennys ja lomarahojen leikkaus muka parantaa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä? Nyt tässä on jäämässä käteen vain palveluleikkaukset.
Kiky on Elinkeinoelämän keskusliiton sanelema ideologinen kyhäelmä, jonka pääasia tuntuu olevan periaatteellinen köyhän kyykyttäminen oikean kilpailukykyhuolen sijaan. Piirihallituksen jäsenen Olli Salon mielestä EK:n olisi parempi keskittyä tukemaan vientialojen uusia avauksia muun muassa Kiinan ja arabimaiden sellupulan tiimoilta:
– Elinkeinoelämän pitäisi uskaltaa ottaa kantaa viennin keskeisimpiin ongelmiin, eikä nakella kivillä niitä, joiden palkka ei muutenkaan riitä elämiseen.
Vasemmistoliiton mielestä paras lääke Suomen kilpailukyvylle syntyy perinteisellä reseptillä. Satsaukset osaamiseen, tasa-arvoon ja kestävään rakennemuutokseen luovat alustan, josta uutta kasvua voi syntyä. Koulutusleikkaukset on peruttava ja koko koulujärjestelmä varhaiskasvatuksesta korkeakouluhin kaipaa pikemminkin piristysruiskeen. Rikkaiden verokevennysten sijaan parannukset perusturvaan ja esimerkiksi takuueläkkeen nostaminen paitsi parantaisi edunsaajien asemaa tuntuvasti, myös piristäisi taloutta parantuneen ostovoiman myötä.
