Tornion Putaan koulun yhdeksäsluokkalaiset Leevi Mäkimaa ja Frans Myllyneva tietävät, mitä vihapuhe on. Siihen voi törmätä koulun pihalla, mutta varsinkin netin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa.
–Varsinkin aikuiset ihmiset jauhavat somessa kaikenlaista, Mäkimaa tietää.
Aiheena vihapuhetta on tullut tutuksi tunneilla aiemminkin, nyt Tornion kaupungin nuorisotyöntekijä Jenni Lappalainen piti luokalle kokonaisen oppitunnin aiheesta.
Mistä viha kumpuaa, tunnilla mietittiin.
–Pelosta, tuumaa Leevi Mäkimaa.
Mäkimaa uskoo, että terrori-iskut ovat lisänneet pelkoa myös ihan tavallisia maahanmuuttajia kohtaan.
Pelko taas kumpuaa usein tietämättömyydestä.
–Tottakai pelko ja viha voivat kummuta huonosta kokemuksesta, mutta muistutan nuoria siitä, ettei kokemusta yhdestä ihmisestä voi yleistää koskettamaan kokonaista kansanryhmää, Jenni Lappalainen toteaa.
Nuorisotyöntekijä Jenni Lappalainen Tornion kaupungilta on työskennellyt hankkeessa, jonka tarkoituksena kitkeä vihapuhetta ja syrjintää sekä edistää yhdenvertaisuutta nuorten 14–29-vuotiaiden keskuudessa.
–Tavoitteena on pureutua voimakkaisiin ennakkoluuloisiin asenteisiin.
Hankkeen tulokset ovat vaikeasti mitattavissa.
–Hankkeen tulokset perustuvat yksittäisten nuorten kanssa käytyihin keskusteluihin. Monet nuoret ovat kertoneet, että ennakkoluulot ovat hälvenneet sen myötä, kun he ovat saaneet lisää tietoa esimerkiksi vähemmistöryhmistä. Moni on myöntänyt, että heillä on ollut yleistävää tietoa esimerkiksi juuri maahanmuuttajiin liittyen.
Kouluvierailuita Jenni Lappalainen on toteuttanut kahdella konseptilla. 7.–8-luokkalaiset keskustelevat vihapuheesta käsittelemällä vihapuhetapauksia.
–He miettivät, milloin kyse on vihapuheesta ja milloin ei. Käsittelemme erilaisien vähemmistöjen kokemaa vihapuhetta sekä törkykirjoittelua, johon voi törmätä kuka tahansa internetissä.
Yhdeksäsluokkalaiset taas keskustelevat vihapuheesta Kiehumispiste-dokumentin kohtausten pohjalta.
–Käsittelemme vihaa ja sitä, mistä se kumpuaa. Kannustan nuoria ilmaisemaan mielipiteensä avoimesti ja keskustelemaan niistä.
Mitä on vihapuhe?
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomioistuinkäytännön ja Euroopan neuvoston määritelmän mukaan vihapuhe käsittää kaikki ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen.
Sananvapaus on yksi yhteiskuntamme keskeisimmistä perusoikeuksista. Vihapuhe taas loukkaa syvästi toisen ihmisarvoa. Osa vihapuheeksi mielletystä puheesta on sananvapauden suojaamaa, vaikkakin sävyltään vihaista ja jopa asiatonta puhetta. Kaikkeen vihapuheeseen ei siis voi oikeudellisesti puuttua. Niin sanottua vihaista puhetta on esimerkiksi poliittisiin päätöksiin kohdistuva asiaton kielenkäyttö, joka ei kuitenkaan yksilöi ihmisiä kohteekseen eikä loukkaa muiden ihmisten oikeuksia. Maahanmuutto on yleinen vihaisen puheen aihe, mutta se muuttuu vihapuheeksi kun puhe henkilöityy yksilöihin tai tiettyihin ryhmiin halventavalla tavalla. Esimerkiksi taloudellisista vaikutuksista, poliittisesta päätöksenteosta tai viranomaisten toiminnasta voi kuitenkin keskustella hyvinkin kärkevästi.
Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnian loukkaus, yksityiselämään loukkaavan tiedon levittäminen sekä uskonrauhan rikkominen.