Edellisen hallituksen oikeusministeri, Rkp:n nykyinen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.) paiski ministerivuosinaan hartiavoimin töitä, jotta Suomi ratifioisi alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen.
Eduskunnan äänestyksessä maaliskuussa 2015 selkeä enemmistö kansanedustajista vastusti ratifiointia. Myös kahden keskeisen hallituspuolueen, kokoomuksen ja Sdp:n, omissa kokouksissa enemmistö kallistui ratifiointia vastaan. Pallo siirtyi nykyiselle hallitukselle.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aloittaessa työtään näytti, ettei mitään tapahdu tällä rintamalla.
Valtiosihteeri Paula Lehtomäen (kesk.) vierailu vajaa kolme viikkoa sitten Inarissa saamelaiskäräjien vieraana antoi viestin, että oletus oli väärä. Lehtomäki kertoi parhaillaan pohdittavan, voitaisiinko lakiin kirjattua saamelaismääritelmää muuttaa. Päättäjien aktiivisuuden taustalla on Pohjoismainen saamelaissopimus, josta saavutettiin neuvottelutulos viime viikolla.
Neuvotteluissa sovittua ei voi enää muuttaa, mutta saamelaissopimuksen ratifioinnin yhteydessä Sipilän hallitus törmää ongelmiin, jotka ovat vuosikausia hiertäneet ILO-sopimuksen kanssa. Millä tavalla saamelainen määritellään? Ketkä otetaan saamelaiskäräjävaaleja koskevaan rekisteriin?
Kaikissa kolmessa Pohjoismaassa painotetaan henkilön omaa käsitystä sekä yhteyttä saamen kieleen. Ruotsissa ja Suomessa hakemusta voi perustella isovanhemman saamen kielellä, Norjassa viitataan isovanhemman kotikieleen. Ainoastaan Suomessa voi vedota myös esivanhempaan, joka on merkitty lappalaiseksi vanhoissa maa-, vero- tai henkikirjoissa.
Oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) mielestä saamelaismääritelmä ja saamelaiskäräjälaki pitää tarkistaa ennen kuin pohjoismainen saamelaissopimus voidaan ratifioida. Tavoite on, että uusi saamelaiskäräjälaki saadaan voimaan ennen vuoden 2019 saamelaiskäräjävaaleja.
Saamelaissopimusta on valmisteltu oikeusministeriön virkakoneiston ja saamelaiskäräjien voimin ja käytännössä salassa. Kansanedustajat ja Lapin väestö on pidetty syrjässä. Olisiko nyt aika kuulla, mitä lappilaiset sopimuspapereista ajattelevat?
Edessä taitaa olla samanlainen vääntö kuin edellisen hallituksen aikaan ILO-kiistoissa. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että keskustan ja perussuomalaisten joukoissa ILO-sopimuksen vastustus oli kiivainta.