Eurooppalaiset suuntaavat uurnilta koteihinsa vaaleissa, jotka saattavat muuttaa Euroopan parlamentin valtasuhteita.
Ennakkotietojen perusteella europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuus on nousemassa viime vaaleista.
Tietoja kasvaneesta äänestysinnosta on monista maista. Europe Elects -sivusto kertoo, että Saksassa äänestysaktiivisuus on alustavan tiedon mukaan noin 59 prosenttia. Luku olisi 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vaaleissa ja korkein 25 vuoteen.
Espanjassa puolestaan kuuden aikaan paikallista aikaa äänestysaktiivisuus oli 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin viisi vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Verkkolehti Politicon mukaan Ranskassa ohitettiin viime vaalien äänestysprosentti 42% iltapäiväviiden aikoihin.
Äänestysinto EU-vaaleissa on ollut perinteisesti laimeaa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Vuonna 2014 koko EU:n äänestysprosentti oli 42,6 prosenttia. Suomalaiset jäivät niukasti tämän alle 39,1 prosentilla.
Myös ensimmäiset arviot paikkojen jakaantumisista olivat saatavilla seitsemän jälkeen Suomen aikaan. Liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit sekä sosiaalidemokraatit ovat menettämässä kannatustaan. Suurimmaksi puolueeksi on kuitenkin selviytymässä kristillisdemokraatit 28 prosentin kannatuksella.
Toiseksi ovat nousemassa vihreät 22 prosentin kannatuksella. Viime vaaleissa puolueen kannatus oli runsaat 10 prosenttia.
Samoin sosiaalidemokraattien jälkeen neljänneksi tulossa oleva Vaihtoehto Saksalle on lisäämässä kannatustaan seitsemästä prosentista 10 prosenttiin.
Kaksi suurinta menettämässä valta-asemansa
Ennusteiden mukaan parlamentin kaksi suurinta ryhmää heikkenee samalla, kun kolmanneksi suurimman ryhmän asemasta taistelevat keskenään hyvin erilaiset kansallismieliset ja liberaalit ryhmät.
Parlamentissa istuu 751 meppiä. Suurin ryhmä on keskustaoikeistolainen EPP, jolla on 218 paikkaa, mukana kokoomuksen edustajat. Toiseksi suurin on sosiaalidemokraattinen S&D, jolla on 191 edustajaa, mukaan lukien SDP:n mepit.
EPP:n riveistä on tullut nykyinen Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, jonka seuraajaksi on arvuuteltu saman puolueen Manfred Weberiä. Junckerin komissio koostuu EPP:n, S&D:n ja neljänneksi suurimman Alden jäsenistä. Liberaalikeskustalaisella Aldella on 68 meppiä.
Eri maiden gallupeista koostettujen ennusteiden mukaan EPP olisi yhä uuden parlamentin suurin, mutta se saisi vain 170–180 meppiä. S&D:n kooksi ennakoidaan noin 150 edustajaa. Molemmat siis menettäisivät muutaman kymmentä paikkaa.
Populistit hakevat pontta omalle ryhmälle
Vaalien suurimpiin kiinnostuksen kohteisiin kuuluu oikeistopopulistien menestys. Euroskeptiset ja maahanmuuttovastaiset puolueet ovat keränneet kannatusta ympäri maanosaa, ja nyt ne pyrkivät yhdistämään voimansa Euroopan parlamentissa.
Yhteistyötä varten perustettiin huhtikuussa uusi liittouma EAPN, joka aikoo koota moniin pieniin ryhmiin kuuluneet lajitoverit yhdeksi isoksi toimijaksi. Se kisaa kolmanneksi suurimman ryhmän asemasta yhdessä Alden kanssa. Liikettä johtaa Italian sisäministeri, Lega-puolueen nokkamies Matteo Salvini.
Liittoumassa on puoluetta 13 eri maasta, yksi kustakin. Mukana ovat muun muassa Marine Le Penin johtama ranskalainen Kansallinen liittouma, saksalainen Vaihtoehto Saksalle, Vapauspuolueet Alankomaista ja Itävallasta sekä Suomen perussuomalaiset.
Yhteensä liittouman puolueilla on nykyisessä europarlamentissa 36 edustajaa kahdeksasta maasta. Gallupit povaavat niille noin 70–80 meppiä. Osiltaan liittouman puolueiden kasvua tukee se, että moni niistä on uusia. Jotkin eivät ole nykyisellään edustettuna ollenkaan europarlamentissa, kuten juuri Viron hallitukseen päässyt Ekre.
Ryhmää voivat kasvattaa uudet myös uudet tulokkaat. Mahdollisia kumppaneita ovat Espanjan parlamenttiin noussut Vox-puolue sekä EPP-ryhmästä eristetty Unkarin valtapuolue Fidesz.
Kaikki Euroopan kansallismieliset eivät liittoumaan haikaile. Puolan valtapuolue Laki ja oikeus sekä länsinaapurimme Ruotsidemokraatit ovat kieltäytyneet yhteistyöstä vedoten Le Penin ja Salvinin puolueiden Venäjä-yhteyksiin. Myös Italian Viiden tähden liike ja Nigel Faragen johtama Britannian Brexit-puolue jatkavat omassa skeptikkoryhmässään.
Populisteista kärsii parlamentin nykyinen kolmonen, konservatiiviryhmä ECR, jolla on 76 paikkaa. Se saattaa kutistua vihreiden ja vasemmiston tasolle noin 50 mepin ryhmäksi.
Macron vahvistaa tai rikkoo liberaalien rivejä
Uusista puolueista huomio kiinnittyy myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin perustaman En Marchen menestykseen. Euromielisenä liberaalina tunnetun Macronin on odotettu täydentävän Aldea, johon Suomesta kuuluvat keskusta ja RKP.
Ranskan gallupit povaavat En Marchelle ainakin 20 edustajaa europarlamenttiin. Macronin tuella Alde voisi saada yli 100 edustajaa ja varmistaa kolmanneksi suurimman ryhmän aseman. Macron voisi siis todella vahvistaa liberaalidemokraattien ääntä, mutta Alden ja En Marchen odotettu liittouma ei ole virallisesti toteutunut.
Salvinin tavoin Macron on haikaillut uuden ryhmän perustamisen perään. Sen toteutuminen ei kuitenkaan voi olla yhden miehen projekti. Ryhmän perustaminen europarlamenttiin vaatii nimittäin ainakin 25 meppiä vähintään seitsemästä maasta.
Juttua päivitetään illan mittaan.
Suomen äänestysaktiivisuus vain hieman alle EU:n keskitason
Äänestysprosentti viime EU-vaaleissa oli 42,6. Suomalaiset jäivät niukasti keskitason alapuolelle 39,1 prosentilla.
Innokkaimmin äänestivät EU:n ytimessä elävät belgialaiset ja luxemburgilaiset, joista uurnille lähti noin 90 ja 85 prosenttia.
Yli puolet äänioikeutetuista äänesti myös vain Maltalla, Kreikassa, Italiassa, Tanskassa, Irlannissa ja Ruotsissa.
Vaalit ovat nelipäiväiset, ja seitsemässä maassa äänet annettiin jo ennen sunnuntaita.
Tulokset Alankomaista, Irlannista, Tsekistä, Latviasta, Maltalta, Slovakiasta ja pitkittyneen EU-eroprosessin kanssa kipuilevassa Britanniasta saadaan vasta, kun äänestäminen koko Euroopassa on päättynyt.