Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus pääsi keskiviikkoiltana sopuun suuren sote-uudistuksen kiistellyimmistä kohdista. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 297 kunnalta 18 maakunnalle vuoden 2019 alussa eli kahden vuoden päästä.
Edessä oleva harppaus on valtava ja vasta tulevaisuudessa nähdään, kuinka hyvä lopputulos saatiin aikaan. Malli ei ole betoniin valettu, sitä voidaan korjata.
Suomessa hallituksessa on aina useita puolueita, mistä seuraa se, että tehdään kompromisseja. Se näkyy tässäkin uudistuksessa. Keskusta sai uudistuksen yhteydessä maakuntahallinnon, kokoomus sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) sateenkaarihallitus pyrki luomaan nykyistä yksinkertaisemman, suurkuntiin perustuvan järjestelmän. Seinä tuli vastaan. Sipilän hallitus näyttää onnistuvan, mutta yksinkertaisesta mallista ei ole kysymys.
Uudistuksen keskeinen tavoite on, että sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta luodaan yhtenäinen ketju. Toinen keskeinen tavoite on löytää säästöjä.
Kuntapäättäjät ovat Lapissakin pitkään tuskailleet erikoissairaanhoidon kulujen vaikeaa ennakoitavuutta. Kunnille lankeava lasku on kasvanut vuosi toisensa jälkeen. Rahaa on varattu aina liian vähän.
Uudistuksen jälkeen erikoissairaanhoidon lasku ei enää yllätä kuntia, koska maksaja vaihtuu. Hallituksen tavoite on, että uudistus leikkaa kustannuksia kokonaisuudessaan kolmella miljardilla vuoteen 2029 mennessä. Tästä lähdetään, mutta onnistuuko se? Hallituksen mukaan kustannukset voivat aluksi nousta.
Uudistuksen myötä markkinat tulevat nykyistä voimakkaammin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. On perusteltua sanoa, että se on äänestäjien tahto. Asiakas- ja maksuseteleiden lisääntyvä käyttö voi olla hyvä tapa toteuttaa valinnanvapautta käytännössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Markku Pekurinen arvioi, että Suomeen syntyy pari valtakunnallista ketjua ja maakunnan oma yritys. Pekurinen uskoo hoitoonpääsyn helpottuvan suurissa kaupungeissa, mutta syrjäseuduilla siitä ei ole takeita.
Hallitus on uudistusta valmistellessaan korostanut maakuntien vastuuta ja mahdollisuuksia hyödyntää valinnanvapautta. Lapissa kannattaa erityisesti huolehtia siitä, että palvelut pelaavat harvaanasutun maakunnan jokaisessa kolkassa. Nyt kannattaa olla aktiivinen ja luova.