Aurinko hellii Vanttauskosken kyläkaupan pihalle Rovaniemi-viikon tapahtumaan kokoontuneita keskiviikkona.
”Mahtavaa, kun täälläkin järjestetään tällaista. Ei näitä liikaa ole”, kauppiaspariskunta Päivi ja Mika Kuusela toteaa makkaranpaiston lomassa.
”On hienoa, että etenkin kulttuuritoimi näkyy vahvasti kylillä, samoin nuorille on toimintaa”, Päivi Kuusela kiittelee.
”Kun vain ei kyliä unohdettaisi. Vaikka väki ikääntyy, täällä on myös nuoria, uusia perheitä. Olisi vain ne edellytykset elää täällä.”
Yrittäjän näkökulmasta elämä kaukana keskustasta on haastavaa. Välimatkat ovat pitkiä ja keskustan sekä nettikaupan valikoimat houkuttelevat asiakkaita.
”Yrittäjäjärjestöt ja kyläläiset tukevat meitä. Sen sijaan tuntuu, että kaupunki yrittää vain saada ihmiset pois kylistä”, Mika Kuusela miettii.
Haasteista huolimatta kaupan pihalla käy iloinen porina kaupungin virallisen rytmiorkesterin, Kunnan Poikien, soiton lomassa.
Rovaniemeltä kotoisin oleva, mutta Kokkolassa asuva Miia Vikström tuli tapahtumaan kaupungissa asuvien vanhempiensa kanssa.
”Kiva, että tällaisia järjestetään ja saadaan ihmisiä koolle. Se vanhan ajan kylästelykulttuuri on hiipunut olemattomiin”, syyslomalla Rovaniemellä oleva Vikström sanoo.
Vikströmin äiti Salli Hannuniemi asuu puolisoineen keskustassa, mutta on syntyjään Kaihuajärveltä, missä perheellä on mökki.
”Keskustassa tapahtuu koko ajan kaikenlaista, ja siihen helposti turtuu. Mutta kun kylissä on joku tapahtuma, sillä on valtavan suuri merkitys asukkaille”, Hannuniemi pohtii.
Hannuniemen mielestä kaupungin pitäisi varata määrärahaa ikäihmisten kuljetuksiin, jotta he pääsisivät mukaan tapahtumiin.
”Etteivät ihmiset jäisi kotiin, vaan lähtisivät toisten pariin. Nytkin täällä on monta vanhaa tuttua, joita on ihana nähdä.”
Liisa ja Veikko Ollonen sanovat tapahtuman olevan ainoa, johon he Rovaniemi-viikolla ehtivät osallistua.
”Tässä on talkoita ja hirvenpyyntikin meneillään”, Veikko Ollonen perustelee.
61 vuotta naimisissa ollut pariskunta on asunut koko elämänsä Vanttauksella.
”Vanhusten kotipalveluihin pitäisi panostaa eri tavalla. On aivan hullua, että hoitajat kulkevat täällä Rovaniemeltä asti. Aika menee tuohon välille, kun pitäisi olla vanhusten luona”, Liisa Ollonen sanoo.
”Voi, kun tänne saataisiin oma vanhainkoti! Vanhukset eivät halua lähteä täältä kaupunkiin, vaan mieluummin jäävät kotiin, vaikka eivät enää kunnolla pärjää. Myös omaishoitajille toivoisin lepohetkiä.”
Yhtäkkiä Kunnan Pojat aloittaa valssin soittamisen. Porina seisahtuu ja kyläläiset alkavat silmäillä toisiaan: pitäisikö sitä lähteä tanssimaan?
”Minulla on nämä jalat niin huonot”, Veikko Ollonen yrittää, mutta pian hän tanssahtelee hymyssä suin kaupan pihamaalla vaimonsa Liisan kanssa.
Asfalttiparketille uskaltautuu muitakin. Ulla-Maija Helin nappaa Marja-Terttu Kuoksan kainaloonsa – naiset eivät ole koskaan ennen tavanneet.
”Marja-Tertulla alkoi tanssijalka vipattaa, ja kun hänen miehensä ei tanssi, niin totesin, että lähdetään me naisparina”, Helin kertoo valssin jälkeen Marja-Terttu ja Onni Kuoksan hekottaessa vieressä.
Kolmikko on tyytyväinen elämäänsä kyläyhteisössä, mutta huolenaiheitakin on.
”Teiden kunto täällä puhuttaa, kun omilla autoilla ajetaan. Talvisin on hirveät urat tiessä ja raskasta liikennettä paljon”, keskustasta Viirinkylään reilu vuosi sitten miehensä kanssa muuttanut Helin sanoo.
”Lumet pitäisi aurata heti pois, kun sataa, mutta eiväthän nämä tiet ole ykkösluokituksessa, tietenkään”, Onni Kuoksa huokaa.
Pekkalassa asuvat Anelma ja Väinö Tuovinen jakavat huolen.
”Teiden kuntoon pitäisi satsata. Se on sellaista räpellystä, että korjaillaan vähän sieltä ja täältä, mutta ei tehdä kunnolla. Rahakysymyshän se toki on, ja korjattavaa on paljon”, Väinö Tuovinen toteaa.
”Me pystymme vielä kulkemaan omalla autolla, mutta miten on sitten, kun ei enää voida. Pekkalasta ei kulje busseja kaupunkiin ollenkaan, Vanttaukselta niinkin.”
